Puhelinmyyjät, rasistit ja poliitikot herättävät eniten kiukkua ja vihaa.
Ylivoimainen enemmistö suomalaisista ei ilmoita vihaavansa ketään
Puhelinmyyjät, pikavippien tarjoajat, rasistit sekä poliitikot herättävät eniten kiukkua suomalaisissa. Selvästi suurin osa suomalaisista ei kuitenkaan kiukustu mistään ammattiryhmästä eikä pysty nimeämään yhtään kiukuttavaa henkilöä.
Tulokset selviävät viestintätoimisto Tekir Oy:n Kantar TNS Oy:lla teetättämästä tutkimuksesta, joka selvitti suomalaisten vihan ja vihastuksen kohteita. Tutkimus julkaistiin SuomiAreenassa keskiviikkona.
Kaksiosaisessa tutkimuksessa kartoitettiin ensin identiteettiryhmittäin suomalaista kiukkua aiheuttavia kohteita. Sen jälkeen avoimessa kysymyksessä tutkitut nimesivät vapaasti henkilöitä, jotka herättävät heissä vihan ja kiukun tunteita.
Eniten eri väestö- ja identiteettiryhmistä suomalaiset vihaavat puhelinmyyjiä, pikavippien tarjoajia, rasisteja, poliitikkoja ja verkostomarkkinoijia. Vähiten kiukkua herättävät filosofit, tutkijat, mökkinaapurit, urheilijat ja portsarit.
Tulokset ovat linjassa Tekirin vuoden 2017 Vihatuimmat yritykset –tutkimuksen kanssa, jolloin ”vihattavina” toimialoina erottuivat myös puhelinmyynti ja pikavippiyritykset.
– Vastaava trendi näkyy myös suhtautumisessa markkinointiin ylipäänsä. Kukaan ei nauti keskeyttävästä ja häiritsevästä markkinoinnista. Suomalaiset ovat erityisen tarkkoja omasta tilastaan, jota puhelinmyynnin tapainen markkinointi tuntuu häiritsevän, Tekirin johtaja Eero Rämö kommentoi.
Sukupuolten välillä oli vihan kohteissa selviä eroja: rasistit ja sovinistit herättivät naisten keskuudessa selvästi enemmän vihaa kuin miehissä. Miesten joukossa puolestaan korostuivat selvästi enemmän vihervasemmistolaiset ja feministit kuin naisvastaajien joukossa. Poliitikot sen sijaan mainittiin vihastumisen tai kiukun kohteina molemmissa ryhmissä suurin piirtein yhtä usein.
Nuoret (ikäryhmässä 15-29-vuotiaat) kokevat kiukkua ovelta ovelle -kauppiaista, mutta suhtautuvat muita ikäryhmiä suopeammin AY-johtajiin, verkostomarkkinoijiin ja puhelinmyyjiin. Havaittava poikkeama tutkimuksessa on myös, että yli 65-vuotiaat suhtautuivat kaikkien kielteisemmin populisteihin.
Kaikkineen tuloksissa on nähtävissä, että eniten vihaa kokevat ammatilliselta asemaltaan työntekijöiksi identifioidut henkilöt ja vähiten koululaiset sekä eläkeläiset. Myös koulutustaso vaikuttaa: peruskoulutaustaiset vihaavat enemmän kansanedustajia, vihervasemmistoa, feministejä, maahanmuuttajia ja youtube-tähtiä, kun taas akateemiset vihaavat rasisteja, sovinisteja, populisteja ja feissareita.
Nimetyissä kohteissa yksi ihmisryhmä ylitse muiden: poliitikot
Kun suomalaisia pyydettiin nimeämään vihan kohteita, 66% vastanneista ei osannut nimetä ketään. Eniten mainittujen listalla huomionarvoista on, että poliitikkoja ja erityisesti valtaapitäviä mutta myös populisteja vihataan. Nimettyjen listan 20 kärjestä peräti 15 on poliitikkoja.
Eniten vihastusta tai kiukutusta aiheuttavat Juha Sipilä (7%), Antti Rinne (6,1%), Jussi Halla- aho (4,8%), Donald Trump (4,7%) ja Laura Huhtasaari (3,4%). Lisäksi mainituimman 20 nimen listalla on mediapersoonia ja viihdetaiteilijoita: Tuomas Enbuske (1,3%), Tuure Boelius (1,1%), Vappu Pimiä (1,0%), Aku Hirviniemi (0,9%) ja Roope Salminen (0,9%).
– Jopa kaksi kolmesta suomalaisesta eivät pysty nimeämään ketään vihaa herättävää persoonaa. Tämä on myönteinen uutinen paitsi yhteiskunnan myös yksilöiden kannalta, sillä viha on kuluttava voima aina vihaajassa itsessään, Rämö jatkaa.
Naisten ja miesten välillä on paljon vastakkainasettelua myös tässä kysymyksessä: miehet vihaavat enemmän Rinnettä kuin naiset, Trumpin suhteen tilanne on taas päinvastoin.
Sipilä ärsyttää eniten työntekijöitä ja niitä, jotka joutuvat tinkimään lähes kaikesta kulutuksesta, Rinne puolestaan vihastuttaa johtavassa asemassa olevia.
Halla-ahoa vihataan eniten kaupungeissa ja akateemisten henkilöiden keskuudessa, vähiten maaseudulla ja peruskoulutaustalla.
– Mittausajankohtana kesäkuussa takana olivat kahdet vaalit ja poliitikot olivat runsaasti esillä, joka selittänee näinkin runsasta poliitikkojen mainintaa. Harva muu julkisuuden henkilö myöskään joutuu samalla tavoin toistuvasti keskustelemaan jokaisen elämää koskevista, herkistä aiheista, Rämö sanoo.
Tutustu tutkimuksen yhteenvetoon täältä. Koko tutkimus on luettavissa täältä.
Oikaistu virheellinen ilmaisu tiedotteessa ke 17.7. klo 12:52. Tiedotteessa ilmaistiin aiemmin virheellisesti vihan kohteita nais- ja miesvastaajien keskuudessa. Ilmaisu on nyt korjattu.