Koronan seuraavat vaiheet vaativat uutta ajattelua ja epävarmuuden sietoa

Korona-aikana oikeiden valintojen tekeminen on epävarmuuden myöntämistä ja varmuuden tunnistamista. Siksi ajattelu ja uudelleen ajattelu kannattavat juuri nyt. Ja ajatteluun kannattaa ottaa mukaan kaikki ihmiset yrityksessä, kirjoittavat Tekirin toimitusjohtaja Mikko Hämeennniemi ja Tekirin hallituksen puheenjohtaja Harri Saukkomaa.

Koronan ensimmäinen vaihe keväällä muutti yritysten toimintaympäristön koko maailmassa. Kokonaiset toimialat romahtivat, tuotantoketjut katkesivat, asiakkaat katosivat. Silti monet yritykset ja toimialat löysivät myös uusia mahdollisuuksia kasvaa ja uudistua.

Korona teki valtioista vahvoja toimijoita, jotka avasivat rahahanansa yrityksille. Samalla myös valtaa siirtyi yrityksiltä valtioille, jotka odottavat nyt vastapalveluksena yrityksiltä uutta kuuliaisuutta. Siksi yritysten on osattava toimia uudessa maailmassa, jossa vastuullisuus ei ole vapaa valinta, vaan välttämättömyys. Monet yritykset ovatkin löytäneet koronan aikana myös tavan tehdä arkisia vastuullisia tekoja.  

Uudessa maailmassa yritykset joutuvat opettelemaan elämää entistä herkempien ja vaativampien sidosryhmien kanssa, koska korona ei ole viimeinen globaali kriisi. Siksi maineessa, viestinnässä, markkinoinnissa ja vaikuttamisessa on nyt entistä vähemmän varaa harha-askeliin.

Sana kriisi tulee antiikin Kreikasta. Se tarkoittaa muun muassa ratkaisua, päätöstä ja valintaa. Korona on julistettu yhdeksi maailmanhistorian suurimmista kriiseistä. Se tarjoaakin hyvän ja välttämättömän syyn tehdä oikeita valintoja myös epävarmoissa olosuhteissa. Silloin parhaat johtajat näkevät, mikä on epävarmaa, ja mikä tiedetään varmaksi. Lopulta oikeiden valintojen tekeminen on epävarmuuden myöntämistä ja varmuuden tunnistamista.

Kaikki asiat eivät muutu koronan myötä. Yrityksissä hitaimmin muuttuvat johdon ja johtajien ajatukset. Siksi ajattelu ja uudelleen ajattelu kannattavat juuri nyt. Ja ajatteluun kannattaa ottaa mukaan kaikki ihmiset yrityksessä. Ja siihen kannattaa käyttää myös ulkopuolista näkemystä.

Me Tekirissä mietimme listan kysymyksiä, jotka erityisesti viestinnässä ja vaikuttamisessa pitäisi ottaa huomioon koronasyksynä 2020. Ja erityisesti syksyn jälkeen. Korona ei ole poistunut maailmasta, pikemminkin päinvastoin. Mielellämme jatkamme keskustelua kanssanne, ja yhdessä löydämme varmasti myös hyvät vastaukset kysymyksiin ja käytännöt toimet kohti tulevaisuutta.

1. Vastaako strategianne ja strategiaprosessinne uusiin vaatimuksiin?

Kriisi on aina stressitesti organisaatiolle. Korona paljasti keväällä, kuinka vahvoja tai heikkoja  yrityksen strategia, arvot ja kulttuuri ovat. Monet yritykset tarkistavat tänä syksynä ohjaako valittu strategia oikeaan suuntaan myös mahdollisten koronan uusien aaltojen ja taantuman aikoina. Nyt yrityksiltä vaaditaan kestävyyttä ja sitkeyttä, mikä pystyä myös uskottavasti viestimään.  Tärkeää on se, miten strategianne vastaa muuttuneisiin yhteiskunnallisiin vaatimuksiin. Poliittiset päättäjät asettavat yritykset uudenlaiseen asemaan, ja samalla muiden sidosryhmien odotukset muuttuvat. Yritysten pitää strategiassaan määritellä oma paikkansa muuttuneessa maailmassa ja osata viestiä se oikein.

2. Ymmärrättekö poliittisen päätöksenteon mekanismit?

Koronakriisi luo kovan paineen poliittisille päättäjille. Suomessa syksyn budjettiriiheen tuodaan ensimmäisiä ajatuksia siitä, miten sekä akuutti kriisi hoidetaan että siitä, miten pitkäaikainen elpyminen aloitetaan. Nyt on tärkeää ymmärtää, miten poliittinen päätöksenteko toimii, ja millaisia vaikutuksia sillä on omaan toimialaan ja yrityksen toimintaan. Näin omaa toimintaa pystytään nopeasti ja ennakoivasti muuttamaan oikeaan suuntaan. Ajoissa liikkeellä olevat yritykset pystyvät vielä viemään omat viestinsä päättäjille päätöksenteon tueksi.

3. Saavatko tulevat toimenpiteenne yhteiskunnallisen toimiluvan?

Kevään ja kesän mittaan käytiin jo keskustelua yritystukien jakamisen oikeutuksesta. Tulevat mahdolliset vaikeat päätökset liittyen esimerkiksi yt-neuvotteluihin, kustannusleikkauksiin, toimitusketjujen muutoksiin tai tuotteista ja liiketoiminnoista luopumisiin joutuvat aiempaa tarkempaan moraaliseen läpivalaisuun. Yrityksillä on käännetty todistustaakka: koronan varjolla ei voi toteuttaa asioita, joita ei voi koronalla perustella. Siksi yrityksen on varauduttava etukäteen läpivalaisuun ja median kritiikkiin. Ja myös joissakin tapauksissa poliittiseen keskusteluun.

4. Keskittyykö yrityksenne johto ihmisiin vai prosesseihin?

Koronassa oli ensivaiheessa kyse inhimillisestä hädästä ja pelosta, joten koronakriisin alkushokki vaati vahvoja kykyjä johtaa ihmisiä. Korona aiheuttaa edelleen epävarmuutta, joka kohdistuu sekä ihmisiin että koko yritykseen. Moniin yrityksiin on jäänyt pelkoa tulevaisuudesta, mikä saattaa lamauttaa toiminnan ja heikentää entisestään yrityksen taloudellisia näkymiä. Kierre on vaarallinen. Hyvä johtaminen ja johtamisviestintä, joissa ihmiset on nostettu keskiöön, lisäävät luottamusta.  Luottamus ja toivo kehittävät sitoutuneempia ja motivoituneempia työntekijöitä, jotka osaavat kohdata muutostilanteita ja säilyttää aloitekyvyn – jopa proaktiivisesti ongelmia purkaen.

5. Osaatteko viestiä rahoittajille ja sijoittajille yrityksen kestokyvystä?

Monilla yrityksillä on syksyllä tarvetta rahoitukselle. Valtion antama tuki ei tule riittämään kaikille ja kaikkialle, ja se on tarkoitettu kaikkein heikoimmille yrityksille ja toimialoille.  Sijoittajat ja rahoittajat haluavat tietää, mitä korona merkitsee yritykselle ensi vuoden aikana, joten sijoittaja- ja rahoittajaviestinnän on oltava selkeää, ennakoitavaa ja ymmärrettävää. Sijoittajille ja rahoittajille on osattava kertoa oman uudistetun strategian lisäksi siitä, miten yhtiö palautuu koronan alkushokista, millaiset yhtiön riskianalyysit ovat ja kuinka hyvin se kestää tulevat kriisit.

6. Osaatteko kertoa Suurta Tarinaa brändistänne?

Mediaa ja julkista keskustelua ovat alkukeväästä lähtien hallinneet korona ja sen vaikutukset. Yritysten omia viestejä on ollut vaikea saada osaksi keskustelua. Markkinointiviestintää on hallinnut varovaisuus keväällä ja kesällä. Monet yritykset ovat myös leikanneet markkinoinnin budjettejaan. Asiakkaat tulisi kuitenkin tavoittaa, ja syksy on erinomainen aika keskittyä yksittäisten tuotteiden sijasta omaan brändiin ja kertoa asiakkaille sen vahvuuksista ja olemassaolon oikeutuksesta ja tarkoituksesta. 

7. Oletteko valmiita ja halukkaita Suureen Muutokseen?

Jokainen yritys on sokea omille vahvuuksilleen, tarinoilleen ja mahdollisuuksilleen. Vaikka korona on ravistellut totuttuja rakenteita ja murskannut yrityksiä, se on tarjonnut myös jo nyt mahdollisuuksia uudistua. Tarvitaan ratkaisuja ja päätöksiä, kuten antiikin Kreikassa yli 2000 vuotta sitten. Rohkeat yritykset ottavat myös kriisin aikana rohkeita askelia uuteen. Parhaiten se onnistuu, jos pystyy katsomaan omaa toimintaansa myös ulkopuolelta. Siihen tarjoamme sparrausta, brutaalin totuudellisia näkemyksiä ja keinoja viestiä muutoksesta kaikille sidosryhmille.

 

Mikko Hämeenniemi
Toimitusjohtaja

Harri Saukkomaa
Hallituksen puheenjohtaja