Ilo on kuin virus, jota mikään ei pysäytä

Meidät on heitetty tähän maailmaan pyytämättä ja yllätyksenä. Maailma on toisinaan kylmä paikka, ja juuri näinä aikoina maailma ei ole näyttänyt parhaita puoliaan. Maailma voi masentaa, mutta se on kuitenkin lopulta harhaa. Todellista on ilo, se ilo, joka asuu sydämessämme ja mielessämme.

Ilo on kuitenkin ehkä laiminlyödyin luonnonvara. Tyhjästä iloitsevaa ihmistä pidetään epäilyttävänä. Suomalainen sananlasku tietää, että itku seuraa pitkästä ilosta. Tätä viisautta myös minulle tarjoiltiin lapsena, ja sen takia olin juuri se vakava ja huolestuneen näköinen kymmenvuotias poika, joka tuijotti alaspäin koulun virallisessa kuvassa. Tyhjin katsein. Keuruulainen poika keskittyi velvollisuuksiensa suorittamiseen enemmän kuin iloon. Ilo tuli elämääni paljon myöhemmin, ja siksikin arvostan sitä paljon. Toisinaan ilo katoaa, ja muut tunteet ottavat vallan, mutta sekin kuuluu elämään.  

Juuri näinä aikoina iloa ja ilontuojia tarvitaan.

Iloa tarvitsevat pandemian uhrit ja heidän omaisensa. Iloa tarvitsevat pandemiaa pelkäävät ja rokotuksia odottavat. Iloa tarvitsevat ihmiset, jotka ovat venyneet viime vuosina ja kuukausina äärimmilleen työssään sairaaloissa tai terveydenhuollossa. Ja kaikki ihmiset ja yritykset, jotka ovat joutuneet kärsimään pandemian takia myös taloudellisesti. Ja kyllä: iloa tarvitsevat myös poliitikot, asiantuntijat ja muut päättäjät, jotka saavat harvoin kiitosta epätoivoisesta työssään keskellä sumua ja myrskyjä.

Ilo tarttuu nopeasti, kuin virus. Iloisen ihmisen katse siirtää ilon eteenpäin, jos ihminen antaa sen tapahtua. Mikään rokotus ei pysäytä iloa. Ilo syntyy ja elää ihmisen sisällä, mutta usein iloon tarvitaan muitakin ihmisiä.

Mutta ilo on myös haurasta. Ilo tekee myös ihmisestä hauraan, koska se riisuu kaikki naamiot ja haarniskat. Siksi iloaan näyttävää ihmistä ei oteta aina vakavasti. Ilo ei ole metallia kuin viha. Eikä upottavaa suota, kuten vaikkapa häpeä. Se kuulostaa pienemmältä ja vähäpätöisemmältä kuin onni tai onnellisuus. Mutta juuri ilo, pieni ja suuri, kantaa meitä arkipäivässä eteenpäin. Ilo rakkaan kosketuksesta, ilo koiran silittämisestä, ilo musiikista, ilo kirkkaista väreistä, ilo pitkistä kävelyistä hautausmaalla, joka sekin voi olla iloinen paikka.

Ilo on kuitenkin myös helppo tappaa. Se tapahtuu vähättelemällä tai muistuttamalla siitä, että ilo ei kestä pitkään, ja onnettomuus on aivan nurkan takana. Ilo kuolee myös happikatoon: jos ilo jää aina ihmisen sisään, se ei kasva eikä vaikuta. Ja lopulta ilo kuolee ja katoaa.

Suomalaisia pidetään ilottomina ihmisinä. Olemme oppineet ansaitsemaan ilomme kovalla työllä, vaikka ilo on aina lahja ja armon osoitus, joka tulee ansaitsematta. En silti usko suomalaisten ilottomuuteen. Kaikkialla on ihmisiä, jotka levittävät iloa ympärilleen. Uskon, että se joukko on suurempi kuin ilonpilaajien puolue.

Toisinaan me ihmiset mittaamme omaa iloamme vertaamalla itseämme muihin. Sosiaalinen mediakin antaa siihen hyvät mahdollisuudet. Siellä voimme lisätä iloa tai tappaa ilon. Siellä voimme myrkyttää ilomme kateudella tai jopa vihalla. Tässäkään ei ole kuitenkaan mitään uutta. ”Usein olen ihmetellyt, miten jokainen rakastaa eniten itseään, mutta silti pitää omaa käsitystään itsestään vähemmässä arvossa kuin muiden”, kirjoitti Rooman keisari Marcus Aurelius (joka eli vuosina 121-180 jKr). Keisari ei ollut tietääkseni Twitterissä eikä Facebookissa.

Me Tekirissä olemme eläneet monien säiden ja kelien keskellä tänä myrskyisenä vuonna.

Emme ole kuitenkaan hukanneet iloamme. Olemme auttaneet asiakkaitamme intohimoisesti uusilla ja vanhoilla tuotteillamme. Olemme oppineet uutta, ja olemme päässeet asiakkaittemme kanssa tekemään uutta. Markkinointiviestintä on siitä hyvä esimerkki: Tekir on nyt todella ensimmäistä kertaa markkinoinnin ja viestinnän konsulttiyritys. Tästä ajasta kertoo sekin, että viestinnän kriisisimulaatiomme ovat olleet kysytympiä kuin koskaan aikaisemmin. 

Keskellä maailmaa, joka sykkii epävarmuutta ja lyhytjänteistä politiikkaa ja hermostuneita markkinoita, meidän tehtävämme Tekirissä ei ole vain konsultoida. Meidän tehtävämme on luoda mielenrauhaa, iloa ja luottamusta tulevaisuuteen. Meidän tehtävämme on myös levittää iloa. Sen me voimme tehdä vain yhdessä asiakkaidemme kanssa ja kautta. Maailma paranee asiakkaidemme hyvillä päätöksillä ja teoilla. Asiakkaidemme antama luottamus on meidän ilomme ja voimamme. Siitä kiitämme tänä vuonna, ja sitä vaalimme myös ensi vuonna.

Rauhallista, iloista ja valoisaa joulun aikaa!

 

Tekirin perustaja ja hallituksen puheenjohtaja, 

Harri Saukkomaa