<< Takaisin

MITÄ YRITYSTEN TULEE TIETÄÄ EDUSKUNTAVAALIEN TULOKSESTA

Vaalituloksella ja uudella eduskunnalla on merkitystä yritysten toimintaympäristöön Suomessa. Tekirin asiantuntijat analysoivat vaalituloksen ja sen, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Sunnuntaina käydyt eduskuntavaalit olivat siinä mielessä poikkeukselliset, että kaikki puolueet jäivät kannatuksessa alle 20 prosenttiin, mitä ei aiemmin ole tapahtunut Suomessa. Samalla kolmen kärki puolueiden kannatuksessa on aiempaa tasaisempi puolueiden ollessa vain yhden paikan päässä toisistaan, ja muutamien suurten puolueiden sijaan myös Suomessa on nyt useampi keskikokoinen puolue. Eurooppalaisilta vaalikentiltä tuttu ilmiö keskikokoisista puolueista asettaa omat vaikeutensa hallituksen muodostamiselle, sillä enemmistön saamiseen vaaditaan mukaan entistä useampi hallituskumppani.

Kuka onnistui ja millaisen eduskunnan Suomi saa?

Suurimmaksi puolueeksi selviytyi niukin naukin SDP, jonka kannatus jäi noin 17 prosenttiin, joka oikeuttaa 40 paikkaan. Vaikka puolue toivoi puheenjohtaja Antti Rinteen mukaan kovempaa tulosta, kasvoi SDP:n paikkamäärä kuudella edustajalla. Vihreät onnistuivat tekemään historiansa parhaan tuloksen, mutta potentiaalia suurempaankin paikkamäärään olisi ollut. Vihreitä rokotti piilevä äänikynnys, jonka seurauksena vihreiden Riikka Karppinen Lapista jäi vaille kansanedustajan paikkaa huimalla 7814 äänellä. Puolueen tulos on kuitenkin hyvä, varsinkin kun ottaa huomioon, että puolue oli vielä puoli vuotta sitten tuuliajolla puheenjohtajatilanteen ollessa epäselvä. Vaalien voittajaksi lukeutuu myös vasemmistoliitto, joka onnistui nostamaan paikkamääräänsä pitkästä aikaa valovoimaisen puheenjohtajansa Li Anderssonin johdolla. RKP teki hyvän tuloksen ja toivonee paluuta hallitusvastuuseen.

Naisia nousi eduskuntaan ennätysmäärä eli 94 edustajaa. Samalla eduskunnan keski-ikä nuoreni vuodella. Vuosituhannen nuorin naiskansanedustaja, 24-vuotias Iiris Suomela, tulee Pirkanmaan vaalipiiristä. Kiinnostava kysymys onkin, näkyykö naisten ja nuorten nousu valtapaikkoja valittaessa.

Vaaleissa yksikään vaihtoehto Suomen suunnalle ei saanut ylivoimaista kansansuosiota, vaikka erityisesti vasemmistolaiset oppositiopuolueet kannatustaan nostivatkin. Oikeistopuolueilla on eduskunnassa on edelleen suurin enemmistö. Ylen vaalikonevastausten mukaan enemmistö valituista kansanedustajista tasapainottaisi julkista taloutta mieluummin menoleikkauksin kuin veronkorotuksin. Vaikuttaa siltä, että suurten arvovalintojen, kuten talouspolitiikan suunnan tai sote-uudistuksen tapaisten rakenteellisten uudistusten sijaan näissä vaaleissa äänestettiin paljolti henkilökohtaisen elinpiirin ja eri identiteettien kautta. Esille nousivat niin yksilön valinnat lihansyönnistä autoiluun, huoli läheisten hoivasta kuin suhde monikulttuuriseen Suomeen. Hallituspohjaa ja -ohjelmaa rakennettaessa arvot voivat kuitenkin hyvinkin nousta puolueiden agendalle.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Pääsiäisen jälkeen kokoontuva uusi eduskunta antaa Antti Rinteelle virallisen hallitustunnustelijan roolin. Rinne on kertonut lähestyvänsä kaikkia puolueenjohtajia kysymyspatteristolla, jonka vastausten perusteella valitaan neuvotteluihin ensisijaisesti osallistuvat puolueet. On mahdollista, että perussuomalaisten kanssa ei neuvotteluita pystytä jatkamaan muun muassa ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvän vastahakoisuuden vuoksi. Muut puolueet ovat sitoutuneet 1,5 asteen tavoitteeseen, jota myös työmarkkinajärjestöt tukevat.

Koska punavihreä hallituskokoonpano ei saa eduskunnassa riittävästi paikkoja, ovat todennäköiset neuvottelukumppanit tässä vaiheessa kokoomus, vihreät ja RKP. Keskustan nousu hallitukseen ison vaalitappion jälkeen näyttää erittäin epätodennäköiseltä, mutta vaikeat hallitusneuvottelut voivat vielä heilauttaa asetelmia. Kaikkinensa hallitusneuvotteluista odotetaan pitkää prosessia, jossa ratkaistavia hankalia kysymyksiä on paljon, eikä vähiten talouspolitiikassa.

Vaikeat hallitusohjelmaneuvottelut saattavat johtaa myös edellistä hallitusta vähemmän strategiseen hallitusohjelmaan. Laajapohjaisessa hallituksessa yksityiskohdista on sovittava tarkemmin, kun politiikan ideologiset perusteet ovat paikoin varsin kaukana toisistaan. Tiukka hallitusohjelma vaikeuttaa reagointia yhteiskunnallisiin muutoksiin ja esimerkiksi yritysten toimintaedellytyksiin vaikuttaviin globaaleihin vaihteluihin. Muutoksen vauhti on jo edellisenkin hallituksen aikana osoittanut, että politiikan on vaikea pysyä perässä. Siksi on tärkeää, että yritykset ja muut yhteisöt käyvät jatkuvaa dialogia poliittisen valmistelun ja päätöksenteon kanssa.