Kriisit ovat usein laukaiseva tekijä organisaatioiden kiinnostukseen ennakointia kohtaan, sillä ne tekevät muutoksen näkyväksi. Näin tapahtuu usein myös globaalien kriisien aikaan eikä korona todennäköisesti tee poikkeusta, sillä se on vaatinut valtioita ja organisaatioita keskittymään erilaisten riskien hallintaan kuin viime kriisit – talouden sijaan ytimessä ovat olleet ihmiset.
Kiinnostus ennakointiin ja skenaarioihin on kasvanut nopeasti 2000-luvulla. Puhe megatrendeistä, mustista joutsenista ja hiljaisista signaaleista tuntuu arkipäiväistyneen. Koemme että maailma on jatkuvasti monimutkaisempi ja nopeampi, hoemme että muutoksesta on tullut jatkuvaa. Näin on toki ollut aina, mutta ihmismieli pyrkii jäsentämään menneisyyttä sykleihin, joissa toistuu tasaisuus ja murros.
Globaalilla tasolla näemme kuitenkin toisen maailmansodan jälkeisen maailmanjärjestyksen mallin ongelmat sopeutua nykyisiin monisyisiin ongelmiin, kuten ilmastonmuutos tai globaali eriarvoisuus. Samalla 2000-luvulla globalisaatio ja teknologian nopea kehitys ovat tehneet myös organisaatioiden arkisesta toimintaympäristöstä vaikeammin navigoitavan. Samalla kun tehokkuus ja nopeus kasvavat, tuntuu osa merikorteista kadonneen.
Yhä verkottuneempi maailma vaatii aiempaa enemmän ymmärrystä yhteiskunnan pulssista ja ihmisten käyttäytymisestä. Nyt korona on alleviivannut tätä tarvetta. Öljy- tai eurokriisin aikaan ekonomistit ja talouspäättäjät olivat eturivissä, mutta nyt on tarve kyvylle johtaa ihmisiä.
Talouslukujen merkitys ei ole kadonnut, mutta akuutein tarve on ymmärtää ihmisten toimintaa kriisitilanteessa sekä miten heitä tulisi kohdata. Yrityksissä korona onkin vauhdittanut viestinnän ja HR:n osaamisen tarvetta.
Ihmisten pulssilla oleminen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ymmärtäminen ovat entistä tärkeämpää myös ennakoinnissa. Koronan aikana PWC:n Yhdysvalloissa ylläpitämän pulssikyselyn mukaan kuitenkin vain 47% johtajista kokee, että heillä on kyky kehittää tilanteen vaatimaa osaamista organisaatioissaan. Onnistunut yhteiskunnallisen toimintaympäristön ennakointi vaatii monialaista osaamista ja tiimityöskentelyä. Talousjohtajan ja strategiakonsultin rinnalle kaivataan toimittajia, yhteiskuntatieteilijöitä ja sosiaalisen median ammattilaisia, jotta skenaarioista saadaan uskottavia.
Olemme Tekirillä tehneet asiakkaidemme kanssa jo yli 10 vuotta erilaisia skenaarioharjoituksia, joissa olemme tunnistaneet organisaation toiminnasta, sisäisestä kulttuurista ja yhteiskunnan pulssista syntyviä tilanteita, jotka voisivat kampittaa organisaation toimintaa tai synnyttää mainekriisin. Useimmin olemme toteuttaneet viestinnälliseen varautumiseen tähtääviä skenaariotyöpajoja, joita kutsumme Issues Managementiksi. Näissä kehitetään organisaation itseymmärrystä, kehitetään viestintäkulttuuria ja tunnistetaan mitä työkaluja tarvitaan kehityksen tueksi.
Erilaisten skenaarioiden tunnistaminen ei ole kuitenkaan ennustamista. Ennakoinnin ja skenaariotyöskentelyn tärkein anti on, että organisaatio oppii yhdessä taitoja kohdata muutostilanteita ja säilyttää aloitekyvyn – jopa proaktiivisesti ongelmia purkaen. Ennakointityöskentely tähtääkin ennen kaikkea johtamisen ja kulttuurin kehittämiseen. Jaetut riskit ja visiot vahvistavat jokaisen merkityksellisyyden kokemusta sekä kehittävät luottamusta.
Ilari Leskelä
Viestintäkonsultti