Vuoden alun pörssikurssien heilahdukset ja markkinoille hiipivä epävarmuus kertovat nykyisen makrotalouden vaikeasta ennakoitavuudesta. Myös poliittisen päätöksenteon vaikeudet heijastuvat talouteen, mutta tulee muistaa, että yritys- ja elinkeinopäättäjien päätöksenteossa harvoin muutenkaan lasketaan poliittisen kehityksen varaan.
Tekirin neuvonantaja ja pitkän linjan sijoitusammattilainen Eeva Ahdekivi nostaa neljä kehityssuuntaa, jotka viitoittavat yritysten päätöksentekoa vuonna 2022.
1. Raskas teollisuus pitää Suomea pinnalla
Koronapandemian alkaessa pelättiin talouden romahdusta, mutta lopulta Suomen talous kesti pandemiaa hyvin. Suomi pysyi pinnalla, kiitos perinteisen raskaan teollisuuden investointihyödykkeiden: esimerkiksi Koneen ja Metson tuottamien koneiden ja palveluiden kysyntä on jatkunut tasaisena. Suomen talouden lähitulevaisuuden kannalta keskeinen kysymys on on: onko alalta odotettavissa edelleen moottorivoimaa maan talouskasvulle?
2. Kulutuksen iloinen 20-luku?
Kun teollisuuden rooli talouskasvussa on ollut vakaa, yksityisen kulutuksen kehitys nousee nyt kiinnostuksen kohteeksi. Kulutuksessa perinteisen asumisen tai ruoan osuus ei ole juurikaan muuttunut. Jo ennen pandemiaa oli nähtävissä palvelujen, kuten ravintoloiden, kulttuurin ja matkailun nopea kasvu – myös Suomessa. Odotettavissa voikin olla arjen luksuksen kulutuksen räjähdys, kun teatterit ja ravintolat aukeavat ja kuluttajat palaavat pandemiassa karttuneine moninkertaisine säästöineen. Tämä tuo talouskasvulle odotetun piristysruiskeen.
3. Tuotantoketjujen renessanssi
Globaalin alihankinnan ketjujen riskit laukesivat kerralla pandemian myötä. Nyt elinkeinomaailman tulee tehdä tarkka pohdinta siitä, miten hankintaketjuja tuunataan. Nyrkkisääntö on, että riskit ovat pienempiä, kun tuotantoa on hajautettu ja sitä on myös lähellä ja vakaissa maissa. Tämä kehitys povaisi suomalaisten yritysten tuotannon pientä palauttamista kaukomaista jopa Suomeen tai vähintäänkin EU-alueelle – mikä sekin loisi lisää mahdollisuuksia suomalaisen työn kysynnälle.
4. Johtajuuden kysyntä monipuolistuu
Pandemian alussa konsernien ylin johto saattoi kokea organisaation selviytymisen optimistisesti johtoryhmäteamseissä, sillä johtoryhmät itse tapaavat olla motivoituneita ja vakaita suorittajia. Kovin johtamisen paine pakkautui kuitenkin keskijohdolle, kun ohjausta tarvitsevien tai yksinäisten alaisten johtamistyö siirtyi nettiin. Näihin haasteisiin on nyt aika tarttua. Keskivertojohtamisesta ei tule pandemiassa yhtäkkiä ensiluokkaista. Sama haaste nähtiin liike-elämässä, koulutuksessa tai politiikassa.
Toisaalta poikkeusajat vaativat poikkeusjohtajia, ”sota-marsalkoita”, joiden hengennostatuskyvyt luontuvat kriisitilanteisiin. Jatkossa ylimmän johdon haaste on tarkoituksenmukaisesti vaalia organisaatioon niin normaaliolojen kuin erikoistilanteiden johtokykyjä.
Artikkeli on julkaistu aiemmin vuoden ensimmäisessä Politiikkaluotaimessa. Politiikkaluotain on Tekirin palvelu, joka luotaa politiikan sekä yhteiskunnan tapahtumia ja kokoaa ne kalenteriin. Tilaa uudistunut Politiikkaluotain täältä ja pysyt yhteiskunnan pulssilla.