Politiikkaluotain: Aluevaltuustoissa muhii seuraavien eduskuntavaalien ydin
Puolueet käyvät tällä hetkellä neuvotteluja siitä, ketkä edustavat poliittisia taustaryhmiään hyvinvointialueen päätöksentekoelimissä. Tammikuussa valittujen historian ensimmäisten aluevaltuustojen tehtävät alkavat maaliskuun alusta.
Toisin kuin aluevaalien yhteydessä käydystä poliittisesta keskustelusta voisi kuvitella, tulevat aluevaltuutetut eivät pääse vapaasti rakentamaan hyvinvointialueita puolueidensa ohjelmien tai henkilökohtaisten vaalilupaustensa mukaan. Tämä johtuu hyvinvointialueiden erittäin tiukasta valtionohjauksesta, joka on ministeriön työkalu varmistaa soteuudistuksen tavoitteiden saavuttaminen ja erityisesti kulujen pysyminen aisoissa. Aluevaltuutettujen saamasta niukasta budjetista suurin osa meneekin lakisääteisten tehtävien toteuttamiseen hyvinvointialueella. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen ja esimerkiksi henkilöstöratkaisut ovat erittäin tarkasti säänneltyä toimintaa Suomessa.
Vaikka aluevaltuustojen tehtävät ovat pitkälti pragmaattisia ja monesti isommat ratkaisut tehdään jo viranhaltijoiden ja terveysasiantuntijoiden valmistelutyön aikana, valtuustojen työkuorma on alkuvuosina merkittävä. Ratkaistavana on useita erilaisia konflikteja, kun yhdistetään jopa kymmenen eri kunnan palveluita ja pyritään löytämään koko aluetta palvelevia ratkaisuja. Jokainen hyvinvointialue on myös lähtökohdiltaan erilainen, joten patenttiratkaisua eri kysymyksiin on vaikea löytää.
Aluevaltuustojen suurimmat poliittiset kysymykset voidaan kiteyttää muutamaan kiistakapulaan. Ensimmäinen on tuotannon ja talouden kysymys siitä, missä määrin yksityinen sektori tuottaa hyvinvointialueen palveluja ja tarjotaanko alueen asukkaille esimerkiksi palveluseteleitä. Toinen, erityisesti ensimmäisinä vuosina korostuva, kysymys liittyy palveluverkkoon: millaiset sosiaali- ja terveyspalvelut toteutetaan lähipalveluina ja mitkä palvelut kannattaa keskittää?
Aluevaltuustojen aloitus on varmasti myös testi itse soteuudistukselle ja odotettavissa on, että valtuustojen ensimmäisen vuoden aikana uudistuksesta löytyy vielä paljon korjattavaa. Tästä johtuen myös seuraavat eduskuntavaalit käydään jälleen soteteemalla. Vaaleihin mennessä puolueilta pitää löytyä näkemyksiä siitä, miten soteuudistuksen mahdollisia vikoja korjataan ja erityisesti näkemys siitä, mihin suuntaan Suomen sosiaali- ja terveyspalveluja jatkossa kehitetään. Skenaarioita uudistuksen korjaussarjasta saakin jo puolueiden aluevaaliohjelmista. Ne osoittavat, millaisia sosiaali- ja terveyspoliittisia tavoitteita puolueet tuovat seuraaviin hallitusohjelmaneuvotteluihin.
Artikkeli on julkaistu aiemmin vuoden ensimmäisessä Politiikkaluotaimessa. Politiikkaluotain on Tekirin palvelu, joka luotaa politiikan sekä yhteiskunnan tapahtumia ja kokoaa ne kalenteriin. Tilaa uudistunut Politiikkaluotain täältä ja pysyt yhteiskunnan pulssilla.