Vuosi 2021 on monesta näkökulmasta ajatellen tietynlainen välitilinpäätöksen hetki yhteiskunnallisessa keskustelussa. Hallituksen nelivuotinen kausi on nyt puolivälissä, koronan hallintaan on rokotteiden myötä uusia keinoja ja kuntavaalit toimivat hyvänä ilmapuntarina puolueille siihen, millaisista asetelmista kahden vuoden päässä häämöttäviin eduskuntavaaleihin pääpiirteittäin lähdetään. Samalla esimerkiksi sote-uudistus elää kevään mittaa kohtalonhetkiään, kun valiokunnat ryhtyvät käsittelemään tarkemmin uudistusta, samoin rokotestrategia tulee keskusteluttamaan vielä viimeistään puoliväliriihen yhteydessä.
Puoliväliriihessä hallituksen välitilinpäätös
Huhtikuun loppupuolella hallitus kokoontuu puimaan hallituksen onnistumisia ja loppukauden päätöksiä niin kutsuttuun puoliväliriiheen, jossa on tarkoitus raamittaa niin loppukauden menokehyksiä kuin tehdä tarvittavia lisäpäätöksiä esimerkiksi työllisyyteen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyen. Askelmerkkejä määritellään vielä varsin sumeassa tulevaisuudennäkymässä esimerkiksi koronan osalta, jossa epäselvä tilanne ja rokotteiden hidas toimittaminen saattavat pitkittää tilannetta vielä pidemmälle kuin vuoden vaihteessa odotettiin. Samalla on odotettavissa, että joltain osin päätöksiä lykätään vielä viimeisteltäväksi kehysriihestä syksyn budjettiriiheen.
Hallitukseen kohdistuu kovia odotuksia erityisesti työllisyystoimenpiteiden osalta. Työllisyyspolitiikan uskottavuuden parantamiseksi ja toisaalta hallituksen sisäisten jännitteiden helpottamiksi olisi tärkeätä saada joitain mahdollisimman konkreettisia ja nopeasti toteutettavia toimia esille puolivälitarkastelun yhteydessä. Vaikka päätöksiä työllisyys- ja taloustoimien merkittävyydestä on kritisoitu niin mediassa kuin oppositiossa, on hyvä huomata, että hallitus on saanut todella paljon toimenpiteitä etenemään hallitusohjelmastaan. Onnistuminen näiden viestimisessä on hallitukselle elintärkeää.
Kuntavaalit valtakunnanpolitiikan ilmapuntarina
Jos (ja kun) kuntavaalit järjestetään keväällä, hallituksen puoliväliriihi on vasta vaalien jälkeen, mikä ei suinkaan ole sattumaa. Vaalien alla vaikeiden päätösten tekeminen on poliittisesti mahdotonta. Vaikka kuntavaaleja ja eduskuntavaaleja ei suoraan voi verrata keskenään, kuntavaalit ovat kuitenkin puolueille eräänlainen ilmapuntari siitä, miten oma kannatus realisoituu ääniksi ja millaisista asetelmista lähdetään kohti eduskuntavaaleja. Kuntavaalit ovat myös iso näytön paikka monella puolueella.
Keskustan osalta jännitetään sitä, miten perussuomalaisten tanssiinkutsuun on onnistuttu vastaamaan, miten kannattajien odotuksia hallitaan ja mistä löytyy tie riittävään torjuntavoittoon, vaikka kannatus tulee varmasti laskemaan. Pääministeripuolue SDP tavoittelee hyvää vaalitulosta sekä perinteisillä kannatusalueilla että myös isoissa kaupungeissa Marinin suosion vanavedessä. SDP on kipuillut kokonaisuudessa keskinkertaisen vaalimenestyksen kanssa jo pidempään, joten pettymys tulee olemaan suuri, mikäli kannatusta ei pystytä edes näistä lähtökohdista realisoimaan onnistumiseksi. Vihreät tulevat todennäköisesti pärjäämään kohtuullisesti, mutta kenttäväki on tottunut vaaleista toiseen jatkuvaan paikkamäärän ja uusien alueiden vihertämisen kasvuun. Sekä keskustan että vihreiden alisuoriutuminen kuntavaaleissa voi nostaa hallituksen sisällä lisää jännitteitä esiin.
Kokoomus nousi viime kuntavaaleissa voittajaksi, joten puolueen onnistuminen toisena pääoppositiopuolueena on kovan tarkkailun alaisena. Heikko menestys voi johtaa puheenjohtajan vaihtamiseen ennen seuraavia valtakunnallisia vaaleja. Mikäli perussuomalaiset onnistuvat kääntämään kannatuksen ääniksi erityisesti perinteisissä keskustalaisissa kunnissa, on kiinnostavaa nähdä, miten arki kunnissa todella muuttuu ja minkälaisella vakavuudella puolue erilaisiin luottamuselimien toimintaan tarttuu.
Isojen uudistusten vuosi Suomessa ja Euroopassa
Suomessa ja Euroopassa eletään vuonna 2021 myös isojen uudistusten kynnyksellä. Oppivelvollisuuden pidentäminen saatiin hyväksyttyä viime vuonna. Uudistus, jolla on isoja muutoksia siihen, miten käytännössä toisen asteen opiskelua tuetaan ja järjestetään, astuu voimaan tänä syksynä. Suuren yleisön huomio on ollut (jälleen) sote-uudistuksessa, jonka eduskuntakäsittely jatkuu keväällä ja jonka vaiheet tulevat varmasti näkymään myös mediassa. Monia sote-lain yksityiskohtia on jo aiemmilla kausilla ehditty testata esimerkiksi perustuslakivaliokunnassa, mutta tällä kertaa erityisen tarkkailun kohteena ovat varmasti Uudenmaan erillisratkaisu sekä suhde ulkoistuksiin. Kovinkaan monelle korjauskierrokselle ei sote-lakien osalta ole aikaa, mikäli paikalliset hyvinvointialuevaalit halutaan järjestää jo vuonna 2022. Näiden osalta näkymän pitäisi olla selvillä jo alkusyksystä.
EU:n elpymispaketti on aiheuttanut Suomessakin kiivasta keskustelua sen tarpeesta, yhteisvastuusta ja mahdollisuuksista Suomelle. On todennäköistä, että Suomi hyväksyy elpymispaketin, mutta maaliin saattaminen saattaa vaatia hallitukselta poliittisen pääoman peliin laittamista. Näillä näkymin Suomen osalta panostukset käytettäisiin seuraavien vuosien aikana vihreään siirtymään, digitalisaatioon, työllisyyteen ja osaamiseen koronan runtelemien toimialojen elvyttämistä unohtamatta sekä sosiaali– ja terveyspalveluihin mm. hoitoonpääsyn parantamiseen. Samaan aikaan ainakin digitalisaation ja ilmastonmuutoksen torjunnan osalta EU:lta odotetaan konkreettisia toimia ja näiden suhteen ollaan etenemässä. Green deal sekä vihreä elvytys ja rahoituspaketti etenevät koko ajan, ja syksyllä katseet kiinnittyvät ilmastokokoukseen ja biodiversiteettikokoukseen. Eliökadon osalta voi siis odottaa yhteiskunnallista keskustelua myös Suomessa.
Pinnan alla kuplii
Joka vuosi löytyy teema tai politiikan puheenaihe, jota etukäteen on vaikea tunnistaa, mutta hiljaisia signaaleja on ollut luettavissa. Vuonna 2019 seurattiin kuohuttavaa keskustelua hoivapalveluiden laadusta yksityisellä ja julkisella sektorilla, vuonna 2020 keskeinen puheenaihe oli maailman laajuinen pandemia. Ennustajaksi ei kannata ryhtyä, mutta uskomme Tekirissä, että vuonna 2021 epidemian helpotettua keskustelu tulee varmasti siirtymään voimakkaasti talouteen ja koronan aikaisten toimien arvioimiseen, kun lisää dataa on vaikutuksista saatavilla.
Lisäksi uskomme laajemmin keskusteltavan nuorten hyvinvoinnista ja yleisesti mielenterveyden tilasta Suomessa. Erityisesti nuorten ja lasten hyvinvointi koronarajoitusten pitkittyessä on puhututtanut laajasti, ja samalla esimerkiksi Koskelan tapahtumat ovat järkyttäneet koko Suomea. Vastaamon tietomurron ja koronaeristyksien yhteydessä on puhuttu myös aikuisten jaksamisesta ja mielenterveyden palveluiden saatavuudesta. Terapiatakuun eteneminen ja TEM:n työelämän mielenterveysohjelman käynnistyminen ovat tästä konkreettinen esimerkki, mutta koska korona on muuttanut monen meidän elämää niin keskeisellä tavalla, että on varmasti tarpeen laajemmin keskustella ja arvioida, mihin kaikkeen esimerkiksi mielenterveyspalveluiden käytön voi antaa vaikuttaa tulevaisuudessa.
Johtava konsultti
Tekirin kuntavaaliopas
Tekirin kuntavaalioppaaseen on koottu keskeisimmät puheenaiheet vaaliteemoista ja niiden taustoista, puolueiden asemoitumisesta ja menestymisen mahdollisuuksista sekä pohdittu myös sitä, mikä vaikutus toistaiseksi ennakoimattomilla teemoilla voi vaalitulokseen olla.