Tiedossa on todellinen politiikan supersyksy, ja me kerromme, mitä syksyltä kannattaa odottaa, kirjoittavat Tekirin vaikuttajaviestinnän suunnittelija Mari Kröger ja viestinnän suunnittelija Markus Vierumäki.
Perinteisesti politiikan kesä on alkanut siitä, kun eduskunta jää istuntotauolle. Näin tapahtui myös tänä vuonna, mutta huomattavasti totuttua myöhempään. Eduskunnalle kiireinen koronakevät aiheutti paljon ylimääräistä lainsäädäntötyötä, mikä samalla hidasti hallitusohjelman toimeenpanoa. Aiempina vuosina politiikkakesän tärkeitä tapahtumia ovat olleet puoluekokoukset ja heinäkuun SuomiAreena-viikko. Koronavirus ja siihen liittyvät rajoitustoimet pakottivat kuitenkin järjestäjiä perumaan kesän suurimman politiikkatapahtuman. Puolueet joutuivat siirtämään puoluekokouksensa tulevalle syksylle.
Syksyllä tiedossa on tuttuun tapaan valtioneuvoston budjettiriihi, tosin totuttua myöhempänä ajankohtana. Hallituspuolueet hakevat vielä asemiaan ennen neuvotteluita omissa kokouksissaan. Valtioneuvosto lähtee budjettineuvotteluihin erittäin poikkeuksellisessa tilanteessa: hallitusohjelmassa on sovittu monista kehityskohteista ja menolisäyksistä, joista kaikkia ei varmasti pystytä toteuttamaan. Kuitenkin paine rakenteellisille uudistuksille ja niiden rivakalle toimeenpanolle on suuri, esimerkiksi Suomen heikkenevän työllisyystilanteen johdosta.
Tiedossa onkin todellinen politiikan supersyksy, ja me kerromme, mitä syksyltä kannattaa odottaa!
Puoluekokoukset: varautumista ja henkilövalintoja
Puoluekokousten sarjan aloittaa SDP, jonka kokous pidetään 22.–24.8. Tampereella. Kokouksessa valitaan puheenjohtajisto ja käsitellään puolueen periaatejulistus sekä poliittinen ohjelma. Puheenjohtajakilpailua SDP:ssä ei nähdä, sillä Sanna Marin tullaan valitsemaan ilman äänestystä. Varapuheenjohtajakisaan on sen sijaan ilmoittautunut pitkä lista ehdokkaita. Istuva varapuheenjohtaja Ville Skinnarin ennakoidaan olevan hyvissä asemissa jatkokautta ajatellen. Varapuheenjohtajan paikkoja havittelevat Skinnarin lisäksi myös Matias Mäkynen, Aki Lindén, Jaana Ylitalo, Niina Malm ja Timo Harakka.
Keskusta ja kokoomus pitävät puoluekokouksensa samaan aikaan, 4.–6.9. Keskustan kokouksessa valitaan uusi puheenjohtajisto ja puoluesihteeri, mutta eniten jännitetään puheenjohtajavaalia. Kisaan ovat ilmoittautuneet istuva puheenjohtaja Katri Kulmuni, tiede- ja kulttuuriministeriksi juuri palannut Annika Saarikko, puolueen varapuheenjohtaja Petri Honkonen sekä yrittäjä Ilkka Tiainen. Vaali ei ole puolueelle helppo, mutta kisa käydään todennäköisimmin Kulmunin ja Saarikon välillä.
Keskustan puoluekokouksessa nuijitaan pääasiallisena asiakysymyksenä Keskusta 2030 -uudistusohjelma. Näyttää siltä, että kokouksen lopputulemaksi kaavaillaan uudenlaista keskustaa: uusi puheenjohtaja, joka pääsisi ensitöikseen toteuttamaan puolueen uudistamistyötä puhtaalta pöydältä. Kuntavaaleissa keväällä 2021 ja viimeistään eduskuntavaaleissa keväällä 2023 tullaankin näkemään päivitetty keskusta, jolla on uusi puheenjohtaja, uudistusohjelma ja tänä keväänä julkaistu uusi graafinen ilme.
Kokoomus pitää kokouksensa samaan aikaan keskustan kanssa Porissa. Muiden puoluekokousten tapaan asialistalla on puheenjohtajiston valinta. Petteri Orpo jatkaa kokoomuksen puheenjohtajana, ja tiukin kisa käydäänkin varapuheenjohtajakilpailussa. Viime vuosina nosteessa ollut ja Petteri Orpon seuraajaksi veikkailtu Antti Häkkänen on selvä valinta jatkokaudelle. Myös Elina Lepomäki on varmasti yksi kolmesta varapuheenjohtajasta. Viimeisestä vpj-paikasta käydäänkin kokouksen tiukin kisa, kun vastakkain ovat Anna-Kaisa Ikonen ja Mari-Leena Talvitie.
Vihreät siirsivät syyskuun alkuun kaavaillun puoluekokouksen riihen jälkeiselle viikonlopulle, ja kokous päätettiin pitää kokonaan etänä. Puheenjohtajiston kaksivuotinen kausi on puolivälissä, joten tänä syksynä ei tehdä henkilövalintoja. Sen sijaan puoluekokous nuijii kahdeksan vuoden välein uudistettavan periaateohjelman. Periaateohjelmassa ei pitäisi olla tiedossa mitään suuria suunnanmuutoksia. Suurimmat keskustelut käytäneen energiapolitiikasta, koulutuksesta, työllisyydestä ja alueellisuudesta.
Puoluekokousten myötä syksyllä onkin odotettavissa ulostuloja budjettiriiheen ja hallituksen talouspolitiikkaan. Tähän mennessä hallituskysymyksiä ovat väläyttäneet jo keskusta ja vihreät. Viime viikkoina keskustelua on käyty esimerkiksi turpeen verotuesta sekä polttoaineiden verotuksesta. Odotettavissa on, että ympäristökysymyksistä tullaan vääntämään budjettipöytään saakka ja vielä neuvotteluissakin, samaa voi odottaa työllisyystoimien osalta. Lisää kannanottoja ja jopa hallituskysymyksiäkin voi odottaa. SDP linjannee kantansa viimeistään puoluekokouksessa. Sisällöissä näkyvät talous, työllisyys, alueellisuus ja ilmasto.
Kokoomus pyrkii säilyttämään johtavan oppositiopuolueen asemansa. Todennäköisintä on, että kokoomuksen ulostulot jatkavat aiempaa linjaa ja liittyvät talouden tasapainottamiseen, työllisyyden parantamiseen ja hallituksen ilmastotoimien kirittämiseen.
Budjettiriihi – viimeinen riihi ennen leikkauksia
Budjetin valmisteluprosessi on tänä syksynä erilainen kuin aiempina vuosina. Aiemmin kesällä valtiovarainministeri Matti Vanhanen ilmoitti Ylellä, että prosessiin aiemmin kuulunut ministeriöiden ”narinakierros” jää tänä syksynä pois. Ministeriöt ovat toukokuussa antaneet esityksensä budjettiin, ja valtiovarainministeriö antaa puolestaan oman esityksensä budjetista elokuun puolivälissä.
Budjettiriihi on perinteisesti ollut elokuun lopulla, mutta tänä syksynä hallitus neuvottelee budjetista vasta syyskuun puolivälissä, 14.–15.9. Valtiovarainministerin mukaan tiedossa on vakauttava riihi, jossa keskitytään elvyttämiseen. Leikkauksia tai menosopeutuksia ei alun perin ole ollut tiedossa, mutta vielä on epäselvää, mitä tapahtuu niille kulttuuri-, nuoriso- ja liikunta-alojen toimijoille, jotka saavat rahoitusta Veikkauksen voittovaroista. Korona sulki kauppojen peliautomaatit, mikä teki suuren loven voittovaroihin. Tälle vuodelle hallitus on luvannut kompensoida järjestöjen rahoituksen, mutta ensi vuoden kohtalo on vielä päättämättä. Ministeri Saarikko on pitänyt valtionrahoituksen puolta tiukasti, ja nykyisellä hallituspohjalla olisi vaikea nähdä kulttuuriin tai lapsiin ja nuoriin kohdistuvia leikkauksia. Muiden leikkausten ja sopeutusten aika aika koittaa vuonna 2022 ja esitykset tehdään kehysriihessä keväällä 2021. Tavoitteena on, että velkasuhde voidaan kääntää vuoteen 2030 mennessä.
Tulevan syksyn riihi on vielä pääosin elvytysriihi. Painetta rakenteellisten uudistusten toimeenpanoon on, ja kaikki työllisyystoimet tullaan varmasti käymään läpi kohta kohdalta. Hallituksella ei ole varaa jättää tekemättä yhtäkään sellaista uudistusta, joka toisi säästöjä tai lisäisi työpaikkoja. Painetta myös lyhyen aikajänteen toimille on, sillä heikossa taloustilanteessa ei voida pelkästään jäädä odottamaan osaamistason nostoa tai jatkuvan oppimisen uudistuksen valmistumista. Kiinnostavaa onkin, mihin välittömiin toimiin hallitus päättää lähteä työllisyyden nostamiseksi: tällä hallituspohjalla leikkauksia sosiaaliturvaan ei ole tiedossa, mutta samaan aikaan palkkatuen uudistaminenkaan ei näytä tuovan toivottuja tuloksia.
Hallitusohjelma – priorisoinnin paikka
Hallitusohjelma on laaja ja siinä on sovittu lukuisista uudistuksista, selvityksistä ja hankkeista. Ohjelma on paitsi tehty toisenlaiseen taloudelliseen aikaan, myös sidottu vahvasti työllisyystavoitteeseen. Nyt kun talous sakkaa ja työllisyys on laskenut koronan seurauksena, ohjelmaa olisi syytä päivittää ja niin voi odottaa tapahtuvankin.
Rakenteelliset uudistukset ja virkamiesvalmisteluna joka tapauksessa etenevät hankkeet ovat vahvoilla, käytännössä varmoja. Niihin voi tulla korkeintaan aikataulusäätöä: joitakin uudistuksia, kuten perhevapaita, hallitus voi pyrkiä jopa nopeuttamaan, jos sillä voidaan vaikuttaa työllisyyden kasvuun. Oppivelvollisuuden pidentämisen ja maksuttoman toisen asteen aikataulua on kuntapuolella pyydetty lykkäämään, mutta sitä tuskin on tiedossa, sillä uudistus on tärkeä vasemmistolle ja vihreille ja Vesa Vihriälänkin tuore raportti sitä esitti. Jäljelle jäävät pienemmät uudistukset, sosiaaliturvan korotukset ja indeksisidonnaisuudet, koulutuksen rahoitus ja yritystuet. Sosiaaliturvan korotuksista niin sanottu vappusatanen jää ainakin tällä kaudella toteutumatta. Viime kauden leikkauksia vastustaneelle ja esimerkiksi koulutusleikkaukset korjaavalle hallituspohjalle jää hyvin vähän vaihtoehtoja leikkauskohteiksi.
Koronavirus on herättänyt paljon keskustelua siitä, miten tulevaisuuteen ja suuriin, yhtäkkisiin muutoksiin voidaan varautua. Samassa yhteydessä on keskusteltu myös ilmastonmuutoksesta ja ennen kaikkea siitä, että ilmastotoimia ei lykättäisi, vaikka pandemia onkin syönyt talouskasvua ja työllisyyttä. Hallitusta on jo aiemmin suomittu riittämättömistä ilmastotoimista, joten sillä ei ole varaa vähentää kunnianhimon tasoa nykyisestä. Painetta ilmastonmuutoksen torjunnan konkreettisille edistysaskelille onkin tullut muun muassa vihreiden hallituskysymyksestä sekä ympäristöministeriöstä, joka on tänä keväänä julkaissut kestävän elvytyksen raportin. Lisäksi EU:n elvytysrahaston yhtenä elementtinä on ilmastotoimet, joihin jäsenmaat voivat hakea rahoitusta.
Vääntö valtiovarainministeriön kansliapäälliköstä jatkuu
Hallitus ei päässyt ennen kesää sopuun valtiovarainministeriön kansliapäällikön valinnasta. Valintaa on viivyttänyt perustuslakivaliokunnan selvitys, joka koskee eduskunnan tiedonsaantiongelmia. Tarkastelussa on viime kaudella ministeriöstä annetut tiedot, jotka koskivat silloista sote-uudistusta. Näin ollen Päivi Nergin toiminta on tarkastelun kohteena, eivätkä hallituspuolueet keskustaa lukuunottamatta ole valmiita hyväksymään Nergin valintaa ennen kuin valiokunnan selvitys valmistuu. Selvityksen jälkeenkään valinta ei ole vielä selvä, vaan siitä tullaan käymään keskustelua vielä pitkään. Syyskuun loppuun asti kansliapäällikkönä toimii Martti Hetemäki.
Mitä tapahtuu vaikuttajaviestinnälle?
Koskivatpa tavoitteet budjettiriihtä, kehysriihtä tai yksittäistä lakihanketta, tavoitteet on syytä päivittää ja peilata jälleenrakennusvaiheen reunaehtoihin. Budjettiraami tulee olemaan tiukka ja se kapenee entisestään ensi vuoden jälkeen. Kaikkia uudistuksia, olivatpa ne kuinka hyviä tahansa, ei pystytä toteuttamaan, vaan on priorisoitava.
Ratkaisujen tarjoaminen on aina ollut vaikuttajaviestinnässä tärkeää. Nyt ratkaisukeskeisyydelle on enemmän tilausta kuin ehkä koskaan.
Kaipaatko apua tavoitteittesi päivittämiseen tai ratkaisujen hiomiseen? Me autamme.
Mari Kröger
Vaikuttajaviestinnän suunnittelija
Markus Vierumäki
Viestinnän suunnittelija