Kun kriisi on päällä, on toimittava nopeasti. Aikaa ei ole hukattavaksi, sillä kriisitilanne etenee arkeen verrattuna usein pikakelauksella. Armottomaan tilanteeseen varmuutta tuo selkeä visio siitä, mitä pitäisi tehdä, missä järjestyksessä, millä aikataululla ja tiimillä.
”Kaikkea ei voi ennakoida”, ”kriisiviestintää ei voi tehdä etukäteen”, kuulee usein todettavan. Monet organisaatiot ovatkin kohdanneet vaativia viestintätilanteita, jollaisista ei olisi ikimaailmassa osannut laatia etukäteen skenaarioita. Kriisi on tilanteena pitkälti hallitsematon, ja sen kulkuun vaikuttaa niin organisaation oma toiminta kuin suuren yleisön ja eri sidosryhmien näkemykset.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö todennäköisimpiin potentiaalisiin kriiseihin kannattaisi varautua ja etteikö niitä kannattaisi harjoitella niin hyvin kuin mahdollista.
Syyskuun alussa Tekir järjesti Kriisiviestintäpäivän, jossa kuultiin Tekirin hallituksen puheenjohtajan Harri Saukkomaan sekä neuvonantajan, työelämäprofessori Pekka Saurin puheenvuorot kriisiviestinnän parhaista käytännöistä ja tilanteen asettamista vaatimuksista. Iltapäivällä osallistujat luovivat kuvitteellisen mainekriisin keskellä vastaten mediakyselyihin ja muuhun ulkoiseen sekä sisäiseen viestitulvaan.
Päivän aikana sekä kerrattiin todennettuja kriisiviestinnän periaatteita, mutta samalla tehtiin uusia havaintoja ja oivalluksia. Vaikka kyseessä oli kuvitteellinen harjoitustilanne, totesi moni osallistuja silti sykkeensä nousseen. On myös tyypillistä, että kriisin keskellä moni viestinnän ammattilaisillekin tuttu asia voi unohtua – oli sitten kyse sitaattien pyytämisestä tarkistettavaksi, napakasta holding statementista tai sidosryhmien priorisoinnista.
Kriisiviestintäharjoitus auttaakin luomaan suuntaa kriisiviestinnän kehitystyölle. Harjoituksen voi myös tehdä kohdennetusti, jos tiedossa on vaikea liiketoiminnallinen päätös, joka saattaa aiheuttaa kriisin tai tuoreen kriisiviestintäsuunnitelman testaamiseksi. Kriisiviestintäsimulaatio paljastaa usein kehityskohteita viestinnän prosesseissa tai roolituksissa.
Onnistuneen kriisiviestinnän takaa selkeä kriisiviestintäsuunnitelma, jota ei ole jätetty pöytälaatikkoon, vaan harjoiteltu, harjoiteltu ja harjoiteltu – kriisiviestinnässä ei tunneta ylikuntoa.
Kiinnostuitko kriisiviestintäsimulaatiosta tai kaipaako organisaatio tukea varautumisen suunnitteluun? Ota yhteyttä!