Kun yritykset eivät ymmärrä poliitikkoja eivätkä poliitikot yrityksiä, on tilanteelle mahdollista tehdä jotain
Suoraviivaisen bisneslogiikan rinnalla päättäjien toimenpiteet saattavat välillä tuntua erikoisilta, mutta minkään yrityksen strategia ei ole kovinkaan kummoinen ilman yhteiskunnallista kontekstia.
Viime viikolla mm. Kaipolan tehtaan sulkemisen ja Keskon pääjohtajan kommenttien yhteydessä käytiin paljon yhteiskunnallista keskustelua mediassa ja somessa siitä, kuinka paljon poliitikot ja yritysjohtajat voivat neuvoa toisiaan töidensä tekemisessä. Yhteenvetona voisi todeta, että tällä hetkellä päättäjät ja yritysjohtajat ovat varsin eriytyneitä toisistaan – toisia ei ymmärretä eikä välttämättä puhuta edes samaa kieltä.
Ja onhan se ymmärrettävää. Suomen nuori ja naisvaltainen hallitus on saanut paljon myös kansainvälistä mediahuomiota, ja toisaalta esimerkiksi isojen perinteisten yritysten johdossa on edelleen monilta osin hyvin toisenlaisessa yhteiskunnassa varttuneita, iäkkäämpiä miesjohtajia. Jo tämä itsessään synnyttää mahdollisuuden luoda vastakkainasettelua.
On myös hyvä huomata, että päättäjät ja yritysjohtajat elävät hieman eri todellisuuksissa. Voin tässä paljastaa, että Suomea ei johdeta kuin osakeyhtiötä, kvartaalissa ei ehditä tehdä mitään ilman poikkeuslakeja, lainsäädäntöön on oma prosessinsa joka vie aikaa, hallitusohjelmaan kannattaa pyrkiä vaikuttamaan hyvissä ajoin etukäteen, lähes kaikki päätökset ovat poliittisia kompromisseja monen eri toimijan näkökulmasta ja päätöksiin kuuluu vahvasti oman poliittisen ideologian edistäminen eli päätökset ovat arvovalintoja. Ja tietysti vilkas debatointi eri areenoilla kuuluu prosessiin, se on viestintää äänestäjille.
Poliitikkojen on taas hyvä huomata, että vaikka yritysten tavoitteena olisi osakeyhtiölain mukaan tuottaa voittoa, voi niillä silti olla aito halu tehdä yhteiskunnasta hiilineutraalimpi, parantaa palveluillaan ja tuotteillaan suomalaisten arkea, edistää suomalaisen osaamisen viemistä maailmalle, toimia eettisesti kestävällä tavalla ja huolehtia, että oma henkilökunta on osaavaa porukkaa tulevaisuudessakin. Toisaalta on hyvä muistaa, että yritykset voivat toimia vain silloin kun toiminta on kannattavaa, vaikka niiden toimiala liippaisikin läheltä julkisia palveluita.
Menestyksekäs liiketoiminta edellyttää ympäröivän yhteiskunnan seuraamista ja keskusteluun osallistumista. Kun päättäjien pitää pystyä ratkaisemaan monenlaisia isoja kriisejä samaan aikaan, on yritysten tultava itse mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun eikä jäädä odottamaan kutsua. Parhaiten oman viestin saa läpi, kun ymmärtää millaista muutosta itse haluaa, ja toisaalta millaisten ongelmien kanssa päättäjät kamppailevat – mihin ongelmiin tai tavoitteiden toteuttamiseen voi itse tuoda konkreettisia ratkaisuja. Hallitusohjelma on yksi hyvä dokumentti tämän kuvan hahmottamiseksi. Toisaalta ihan vain omaa liiketoimintastrategiaa päivittäessä esimerkiksi koronan jälkeisessä ajassa, on välttämätöntä ymmärtää, minkälaisia poliittisia päätöksiä ollaan tekemässä. Koronan taloudelliset vaikutukset vaativat väistämättä jo päätettyjen politiikkatoimien priorisointia ja resurssien uudelleenkohdentamista. Näistä asioista kuullaan lisää esimerkiksi ensi viikon budjettiriihessä.
Tekirin vaikuttajaviestinnän tiimi auttaa yrityksiä ja organisaatioita vaikuttamaan omaan toimintaympäristöönsä, ymmärtämään siihen liittyvää lainsäädäntöä ja päätöksenteon prosesseja, viestimään haasteista ja mahdollisuuksista päätöksentekijöille sekä vahvistamaan liiketoiminnan edellytyksiä ja sidosryhmätyötä yhteiskunnallisella vuoropuhelulla. Ota yhteyttä!
Mitä tulee huomioida, kun ostaa vaikuttajaviestinnän palveluita? Kokosimme oppaaseen viisi tärkeintä vinkkiä.
Iiris Niinikoski
Vaikuttajaviestinnän konsultti