Koronavuosi opetti vihdoin yrityksille skenaarioiden merkityksen – vain mainettaan luotaavat yritykset voivat menestyä

Vuosi 2020 oli monelle yritykselle kova paikka, jonka aikana testattiin, miten organisaatio sopeutuu odottamattomiin tilanteisiin sekä uusiin ongelmiin. Vuosi opetti meille paljon uutta, ja jouduimme kaikki ottamaan käyttöön tai luomaan uusia työkaluja. Viestintä nousi yritysten ja erityisesti niiden johdon agendalle poikkeuksellisen voimakkaasti. Nyt ratkaisevaa on osata tuoda uudet työkalut mukanaan vuoteen 2021 ja kehittää viestintää viime vuonna opitun pohjalta.

YRITYSTEN TULEE ENTISTÄ ROHKEAMMIN LUODA VUOROVAIKUTUSTA  

Koronapandemian alussa tiedontarve työntekijöiden parissa oli valtava. Miten pandemia vaikuttaa minuun? Miten se vaikuttaa minun työpaikkaani? Onko minulla kohta edes työpaikkaa? Työyhteisöviestinnän, eli sisäisen viestinnän, merkitys kasvoi räjähdysmäisesti hyvin lyhyessä ajassa.

Nopeasti muuttuvassa ja epäselvässä tilanteessa yritykset todella joutuivat miettimään vuorovaikutuksen luomista sisäisessä viestinnässä: Miten varmistetaan, että kaikki tietävät tilanteen? Miten varmistetaan, että kaikki olemassa oleva tieto saadaan jakoon yrityksen sisällä? Miten varmistetaan, että kaikki kysymykset tulevat kuulluiksi?

Panostuksia sisäisen viestinnän vuorovaikutteisuuteen tehtiin paljon ja tätä kehityskulkua tulee jatkaa myös tulevaisuudessa. Se, miten hyvin organisaatiot onnistuvat sisäisessä viestinnässään, parantaa koko organisaation menestymisen mahdollisuuksia. Hyvä johtaminen ja johtamisviestintä, joissa ihmiset on nostettu keskiöön, lisää luottamusta. Osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet puolestaan lisäävät toivoa tulevasta. Luottamus ja toivo synnyttävät sitoutuneempia ja motivoituneempia työntekijöitä, jotka osaavat kohdata muutostilanteita ja säilyttää aloitekyvyn – jopa proaktiivisesti ongelmia purkaen.

Aiemman yksisuuntaisen viestinnän sijaan, jossa kerrottiin mitä työntekijöiltä odotetaan yrityksen näkökulmasta, tulee nyt entistä rohkeammin luoda vuorovaikutusta ja kertoa miten ihmisten toiminta vaikuttaa yritykseen ja miksi vaikutus on juuri sellainen. Jos koronan tuoman shokin myötä yritys on saanut viestinnällistä kulttuuria onnistuneesti käännettyä ihmisläheisempään suuntaan, tulee tätä vaalia myös tänä vuonna ja tulevaisuudessa.

SKENAARIOTYÖN TÄYTYY ULOTTUA MYÖS VIESTINTÄÄN

Skenaariotyö nousi viime vuonna kaikkien huulille, eikä syyttä. Havahtuminen skenaariotyön ja varautumisen merkitykseen ei koske pelkästään liiketoiminnallisia skenaarioita. Olisi typerää kehittää liiketoiminnallista skenaariotyötä, mutta jättää viestinnälliset skenaariot tekemättä.

Epävarmuus ei ole vielä ohi. Koronan jäljet alkavat paljastua, mikä tarkoittaa vähintään toimintojen järjestelyä tai yritysjärjestelyitä, pahimmissa tilanteissa irtisanomisia ja konkursseja. Yhteiskunta ja ihmiset ovat herkässä tilassa, mikä asettaa viestinnällekin lisää vaatimuksia. Vaikka liiketoiminnalliset päätökset olisivat loogisia, välttämättömiä ja hyvin suunniteltuja, se ei vielä riitä itsessään viestiksi sisäisesti tai ulkoisesti. Oma viesti ei todennäköisesti mene läpi juuri sellaisena kuin on toivottu.

Koronaa ei myöskään voida käyttää syynä loputtomiin. Kun koronakriisin alusta on riittävän pitkä aika, sen selitysvoimakin alkaa heiketä. Vaikka esimerkiksi koronan jättämät jäljet liiketoimintaan olisivat syy henkilöstön vähennyksiin, eivät ihmiset taudin jatkuessa jo toista vuotta enää osta sitä ainoana selityksenä. Samalla meillä kaikilla on korkeat odotukset tältä vuodelta rokotusten ja “normaaliin” paluun suhteen. Tosiasia on kuitenkin se, että emme tiedä milloin paluu “vanhaan normaaliin” tapahtuu, ja millainen se normaali meille oikeasti on.

Epävarmuuksien ajasta palaavassa maailmassa moni uusi asia etsii uomiaan ja odottamattomat vaikutukset ovat läsnä vielä pitkään. Epävarmuuksia täytyy purkaa proaktiivisesti ja pyrkiä skenaarioilla ennakoimaan sitä, millaiselta lähitulevaisuus näyttää. Liiketoiminnallisia liikkeitä tehtäessä odotustenhallinta ja viestinnällinen varautuminen ovat avainasemassa. Jokaisen yrityksen johdossa on nyt mietittävä tarkkaan, mitkä yrityksen riskit ovat ja miten niihin varaudutaan.

Vaikka elämmekin vaikeita ja epävarmoja aikoja, kriisit antavat meille aina uusia näkemyksiä ja työkaluja. Kriisistä pitää osata päästää irti, mutta samalla ottaa mukaan tärkeät opit, joiden avulla voidaan rakentaa sekä kehittää omaa toimintaa entistä paremmin.

 

Mikko Hämeenniemi

Toimitusjohtaja

 


Tutustu varautumisen palveluihimme:

New call-to-action