Järjestöjohtaminen kriisin keskellä – muista ainakin nämä neljä asiaa
Koronan aiheuttama epävarmuus ja epätasapaino näkyvät monella tavalla järjestöissä, joissa strategioita ja rahoituspohjaa on jouduttu miettimään uusiksi aivan kuten yrityksissäkin.
Yleinen taloudellinen epävarmuus ja lomautukset syövät järjestöjen rahoituspohjaa ja pitkittyvän kriisin vaikutukset voivat olla suuria. Monen järjestön toiminta perustuu vapaaehtoistoiminnalle, tapahtumille ja ihmisten kohtaamiselle – asioille, joista on yhtäkkiä tullut lähes mahdottomia toteuttaa. Yhteiskunnallisesti vaikuttavat järjestöt ovat joutuneet punnitsemaan uudelleen strategiaansa – onko hyväksyttävää puhua muista aiheista hädän keskellä ja miten saada viestinsä esille koronauutistulvan keskellä?
Humanitäärisille järjestöille kriisit ovat arkipäivää, mutta nekin ovat uudessa tilanteessa, kun kriisi ja rajoitukset koskevat nyt kaikkia. Työntekijät sekä kentällä että toimistossa painivat samojen haasteiden kanssa. Siksi katseen on oltava nyt yhtä aikaa sekä ulkoisen maailman muutoksessa että organisaation sisällä.
Kriisin keskellä on reagoitava yllättäviin asioihin, mutta varautuminen auttaa. Tekir järjesti maanantaina 19.10. webinaarin, jossa käsiteltiin varautumista ja kriisejä järjestöjen johtamisessa. Tässä muutama vinkki, jotka auttavat järjestöjä hallitsemaan kaaosta ja kasvattamaan resilienssiä.
1. Varautuminen auttaa luomaan järjestystä myös poikkeusolojen keskelle
Jokaisen järjestön kannattaa pysähtyä välillä miettimään, miten toimitaan, jos kaikki ympärillä olevassa maailmassa olisi yhtäkkiä toisin. Paraskaan skenaariotyö ei pysty ennakoimaan kaikkia mahdollisia kriisejä. Skenaarioiden pohtiminen ja niihin valmistautuminen antaa kuitenkin organisaatiolle aina hyviä toimintamalleja poikkeustilanteisiin ja parantaa ihmisten kykyä toimia muuttuneessa tilanteessa. Skenaarioiden avulla määritellään toiminnan kannalta keskeiset, kriittiset epävarmuudet, jotka voivat heilauttaa toimintaympäristön hyvinkin eri asentoon. Jo näiden tunnistaminen avaa ajattelua joustavammaksi.
Varautumisen parhaita puolia on, että vaikka tulevaisuutta ei voi ennustaa, niin ennakoinnin avulla pystytään vaikuttamaan tulevaisuuteen. Merkittävän riskin tunnistaminen etukäteen johtaa toimiin, joilla riskiä pyritään ehkäisemään. Epätodennäköisen worst case -skenaarion toteutuminen on organisaatiolle shokki. Senkin hoitamista helpottaa huomattavasti, jos tapahtumaan on osattu varautua ennalta ja järjestöllä on olemassa selkeä suunnitelma siitä, kuinka tilanteessa toimitaan.
2. Mieti, mikä on muuttunut ja mikä ei
Globaali pandemia muuttaa paljon, mutta kriisissä on helppo myös erehtyä ajattelemaan, ettei mikään ole ennallaan. Monen järjestön perustoiminnan tarve pysyy, vaikka käytännön toimintaa onkin muutettava. Koronaa ennen olemassa olleet kriisit ovat edelleen olemassa. Moni poliittinen prosessi etenee radallaan ja vaikuttaminen on mahdollista, vaikka viestinnälle onkin ehkä vähemmän tilaa.
Härkäpäinen eteneminen ympäröivästä todellisuudesta välittämättä ei ole hyvä, mutta oma suunta kannattaa pitää niin kirkkaana kuin mahdollista. Kaikki pohjaa hyvään tilannekuvaan – kun on huolella pohdittu läpi, mikä toimintaympäristössä on todella muuttunut ja mihin muutokseen pitää reagoida, nähdään selvästi mikä osa strategiasta kantaa kriisin läpikin.
3. Rakenna vahvuuksille
Kriisin keskellä organisaation vahvuudet tulevat esiin ja kantavat, jos niihin luotetaan. Moni yritys on muuttanut tuotantoaan vastaamaan korona-ajan tarpeisiin, ja myös järjestöissä on keksitty uutta toimintaa.
Luontojärjestöt ovat opastaneet ihmisiä lähiluontoon, kulttuuri on tullut uusilla tavoilla ihmisten luokse, sosiaali- ja terveysalalla ja humanitäärisissä järjestöissä on mukauduttu auttamaan koronaan liittyvissä tilanteissa. Hyvä organisaatiokulttuuri näyttää näinä aikoina parastaan – ihmiset, jotka luottavat työympäristöönsä sopeutuvat ja pystyvät luomaan uutta myös vaikeina aikoina.
4. Omat työntekijät ja vapaaehtoiset ovat järjestön tärkein kohderyhmä – erityisesti kriisin aikana
Sisäinen viestintä on kriisissä tavallistakin tärkeämpää. Ihmisillä on nyt monia huolenaiheita: huoli yhteiskunnallisista vaikutuksista, lähimmäisistä, omasta terveydestä ja työpaikan tulevaisuudesta. Epävarmuuden hälventäminen tavallistakin avoimemmalla, vuorovaikutteisemmalla ja yksityiskohtaisemmalla viestinnällä on tärkeää.
Hyvä johtaminen, työyhteisöviestintä ja yhteisöllisyyden kokemukset ovat poikkeusaikoina tärkeämpiä kuin koskaan.
Johtava konsultti
Tekir järjesti maanantaina 19.10.2020 Järjestöjen johtaminen kriisin keskellä -webinaarin. Pääset katsomaan webinaarin tallenteen tästä.