Pride-kuukausi huipentuu Pride-kulkueeseen Helsingissä huomenna. Sateenkaariliput ovat liehuneet koko kesäkuun, juhlistaneet erilaisuutta ja muistuttaneet työstä, jota meillä on vielä tehtävänä tasa-arvon toteutumiseksi.
Pride-kuukausi on tärkeä mahdollisuus osoittaa tukea vähemmistöille, mutta toivottavaa tietenkin olisi, että tasa-arvotyö jatkuisi ympäri vuoden. Miten voimme arjessamme liittolaisina ja viestijöinä ottaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt huomioon käyttämällä inklusiivisempaa kieltä?
Mitä on inklusiivinen kieli?
Sanavalinnoillamme on valtava vaikutus ympäröivään maailmaan. Sanoilla voimme rakentaa luottamuksen ilmapiiriä työpaikoilla ja ympäröivässä yhteiskunnassa ja muuttaa tiettyihin termeihin liittyviä mielikuvia. Voimme päättää kohdistaa viestimme koskemaan joko vain joitakin tai kaikkia.
Inklusiivisen kielen käyttäminen välttää loukkaamasta vähemmistöryhmiä. Näitä voivat olla esimerkiksi ikään, sukupuoleen, uskontoon tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvat ryhmät. Inklusiivinen kieli ei tukeudu ilmaisuihin, jotka sulkevat pois joitain ihmisryhmiä. Sen sijaan se edistää tasa-arvoa ja monimuotoisuutta, ei vahvista stereotypioita tai perustu ennakkoluuloihin.
Inklusiivista kieltä käyttämällä rakennamme tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa termistöllä, joka ei suosi toisia ihmisryhmiä yli toisten eikä tukeudu vallitseviin normeihin, esimerkiksi hetero- tai cis-normatiivisuuteen tai vammattomuuteen.
Inklusiivinen kieli rakentaa monimuotoista työelämää
Suomen kielessä emme käytä sukupuolitettuja pronomineja, mutta kielemme on siitä huolimatta kaukana neutraalista. Kesäkuussa jokamiehenoikeuksista tuli jokaisenoikeudet. Muutoksen tarkoituksena on viestiä, että oikeudet liikkua luonnossa kuuluvat kaikille – eivät vain miehille.
Uusien termien haltuunotto voi tuntua työläältä myös työelämässä. Ajan kuluessa esihenkilö ja pelastaja tuntuvat kuitenkin koko ajan luontevammilta esi- ja palomiehen korvaajilta, siinä missä harva enää kutsuu toimittajia lehtimiehiksi tänä päivänä.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että lapset näkevät mielikuvissaan tiettyjen ammattien edustajat todennäköisimmin jonkun tietyn sukupuolen edustajina. Tämä johtuu osaltaan representaatiosta näissä ammateissa (vrt. mies- vs. naisvaltaiset alat) ja toisaalta käytetyistä sukupuolitetuista ammattinimikkeistä. Tällä taas suoraan vaikuttamme siihen, mitkä ammatit lapset näkevät mahdollisina uravaihtoehtoina itselleen.
Olemme tottuneet siihen, että lakimies tai putkimies -tittelit laajennetaan koskemaan myös muita sukupuolia kuin miehiä, mutta miehiä emme kuitenkaan koskaan kutsu lentoemänniksi vaan stuerteiksi. Inklusiivinen ja sukupuolineutraali kieli tekee urapolkuja miesvaltaisille aloille todennäköisemmiksi myös ei-miehille, eli naisille ja muunsukupuolisille. Voimme vauhdittaa muutosta yksinkertaisin, mutta tärkein teoin, mm. kertomalla työpaikkailmoituksissa, että positioihin toivotaan hakijoita mahdollisimman erilaisista taustoista.
Inklusiivinen kieli, seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti
Jokaisella on oikeus määritellä oma seksuaalinen suuntautumisensa ja sukupuoli-identiteettinsä haluamallaan tavalla tai olla määrittelemättä niitä (Seta). Tämä tarkoittaa kielen näkökulmasta esimerkiksi sanan kumppani tai puoliso käyttöä tyttö- tai poikaystävän sijasta. Puhuteltaessa ihmisjoukkoa Hyvää iltapäivää, toimii yhtä hyvin kuin Hyvää iltapäivää, naiset ja herrat, mutta ei syrji ei-binäärisiä osallistujia.
Työkontekstissa tämän voi huomioida esimerkiksi tapahtumien avecillisissa kutsuissa ja arkisissa lounaskeskusteluissa. Emme kutsu työpaikan juhliin vaimoja tai aviomiehiä, vaan toivotamme tervetulleeksi kenet tahansa läheisen ihmisen. Suhdetta tai sukupuolta ei sen kummemmin tarvitse määritellä eikä seuralaisia aseteta eriarvoiseen asemaan.
Laki määrittää, että jokaisella yli kolmenkymmenen hengen työpaikalla tulee olla yhdenvertaisuussuunnitelma, joka linjaa, miten yritys on sitoutunut tasa-arvon toteutumiseen. On tärkeää sanoa ääneen, millaista käytöstä voi työyhteisöltä ja sen jäseniltä odottaa. Meillä jokaisella on velvollisuus puolustaa ihmisoikeuksia teoin ja sanoin.
Jenni Mäkelä
Projektipäällikkö
Kirjoittaja on Tekirin työsuojeluvaltuutettu ja työskentelee Tekirillä projektipäällikkönä. Tekirin asiantuntijat kirjoittavat säännöllisesti katsauksia ajankohtaisiin aiheisiin. Jennin ja muiden viestinnän ammattilaistemme teksteihin voit tutustua lisää täällä.
Lue lisää aiheesta:
Sateenkaarisanastoa voit opiskella täältä
THL:n tarjoama tasa-arvokoulutus toimittajille ja viestijöille