Hybridivaikuttaminen ja kyberuhat ovat myös yritysten päänsärky – näin varaudut harmaaseen häirintään

Modernilta organisaatiolta odotetaan riskien tunnistamista, suunnitelmaa poikkeustilanteisiin ja säännöllistä harjoittelua. Viestintä on se osa varautumisen prosessia, jota ulkopuolisten on helpoin arvioida – ja kritisoida.  

Varautuminen ei aina ole kovin suosittua puuhaa. Itsekin olen naureskellut taloyhtiön yhtiökokouksessa kalastusliiviin pukeutuneelle reserviläisaktiiville, joka on tulisieluisesti kritisoinut väestönsuojien kunnossapidon laiminlyöntiä. 

Myös yrityksissä riskeihin varautumiseen suhtaudutaan joskus ylimääräisenä riesana, joka lähinnä seisoo liiketoiminnan kehittämisen ja arjen yleisen hyvän meiningin tiellä. 

Viimeiset pari vuotta ovat kuitenkin viimeistään osoittaneet, että taivas voi kuvainnollisesti pudota niskaan. ”Iloinen 20-luku” ei toistaiseksi oikein ole ollut nimensä veroinen. 

Kuluneen kevään aikana on mietitty minkälaista hybridivaikuttamista ja kyberuhkia Suomeen kohdistuu Nato-hakemuksen jättämisen myötä. ”Kaikenlaista ilkeyttä” on kuulemma odotettavissa. Erityisesti päänvaivaa on todennäköisesti tiedossa viranomaisille ja muille julkisen sektorin organisaatioille, mutta mahdollista ja todennäköistä on, että myös yritysten toimintaa häiritään. 

Varautumisessa julkiset organisaatiot ja yritykset hyödyntävät tyypillisesti kolmiportaista mallia. Riskit pyritään tunnistamaan, niiden hoitamiseen luodaan suunnitelma ja prosessi, lisäksi harjoitellaan poikkeustilanteessa toimimista. Esimerkiksi kyberuhkiin varautumisessa tarkoituksenmukainen työkalu on simulaatioharjoitus, jossa organisaation avainhenkilöt hoitavat kuvitteellista tilannetta. 

Usein varautuminen keskittyy ennen kaikkea toiminnalliseen valmiuteen. Onneksi viimeistään koronan myötä on ymmärretty, että viestintä on erottamaton osa poikkeustilanteen hoitamista – turvallisuuspolitiikan kankealla kielellä viestintä on keskeinen kriisitilanteen ”suorituskyky”. 

Viestintää on myös ulkopuolisen helppo arvioida – ja kritisoida. Jo siksi sen sujuvuuden varmistamiseen kannattaa ennakkoon panostaa. 

Hybridivaikuttamisessa viestintä on tyypillisesti erityisen keskeisessä roolissa. Organisaatioiden toimintaa saatetaan pyrkiä horjuttamaan esimerkiksi tarinoilla, jotka ovat osin tai kokonaan sepitettyjä. Sosiaalisen median alustoilla kuohuttava tai pöyristyttävä materiaali leviää paikoin nopeasti. 

Hektisessä internet-ajassamme paine kasaantuu ja monesti yrityksen viestinnän toteuttajat kokevat, että jotain tarvitsisi tehdä mahdollisimman nopeasti. Samalla on kuitenkin erityisen tärkeätä varmistaa, että viesti pysyy johdonmukaisena, jos ja kun tilannekuva tarkentuu. Kohua ei kannata myöskään itse ruokkia olemalla yliaktiivinen ja vetämällä siten omalla toiminnalla siihen tarpeetonta huomiota. Siksi viimeistään nyt jokaisessa organisaatiossa on syytä varmistaa, että viestinnällinen varautuminen on tarkoituksenmukaisella tasolla ja avainhenkilöt tietävät tosipaikan tullen, miten toimia. Mokia on mukavampi tehdä harjoittelutilanteessa kuin tilanteen ollessa päällä. 

Tuukka Hetemäki 
Johtava konsultti, kriisiviestintä ja varautuminen