Asiantuntija, uskalla sanoa mitä tarkoitat – jargonin toistelu on todiste ajattelun keskinkertaisuudesta
Kun asiantuntija osaa kertoa näkemyksensä, yläkoululainenkin ymmärtää. Jargon on turvariepu, jolle ei ole tilaa hyvässä puheessa ja viestinnässä. Siitä luopuminen voi pelottaa, mutta esiintymistään kannattaa harjoitella, sanoo Tekirin mediaviestinnän asiantuntija Axel Nurmio.
Yle julkaisi taannoin oivallisen jutun työelämässä rehottavassa jargonista. Jargon on jutun mukaan yleistymässä, sillä asiantuntijat kokevat saavansa työmarkkinoilla jargonin avulla kilpailuvaltin. Jutussa haastatellun tietokirjailijan mukaan myös vaikeat ajat ja epävarma taloustilanne saavat jargonin rehottamaan.
Jokainen meistä on varmasti törmännyt onttoon kehittämispuheeseen. Riittää, että avaa minkä tahansa asiantuntijamedian, Linkedinin tai seminaariohjelman paneelikeskusteluotsikoineen – kehittämispuhetta ja jargonia tulvii ovista ja ikkunoista, tai uloskäyntiratkaisuista, kuten ovet nimettiin Ylen jargontestissä.
Kukaan ei koe jargonia mielenkiintoisena, oivaltavana, saati oman aikansa arvoisena. Silti hyvin monet asiantuntijaksi itseään kutsuvat sortuvat sitä käyttämään, ikään kuin todistellakseen ekspertiisiään. Kun kaikki toistavat samoja tyhjiä sanoja, puheesta tulee lähinnä manifesti oman asiantuntijuuden keskinkertaisuudesta.
Siksi on tärkeää puhua ja kirjoittaa selvästi. Selkokieliset asiantuntijat jäävät mieleen ja heidän näkemyksiään halutaan kuulla, sekä työpaikoilla että julkisuudessa. Parhaat asiantuntijat innostavat aiheensa pariin kertomalla ajatuksiaan kirkkaasti. Jargonia pursuavassa työelämässä on mahdollista erottautua joukosta olemalla selkeä!
Onko sinulla aidosti jotain sanottavaa ja uskallatko sanoa mitä tarkoitat?
Jargonia on onneksi helppo välttää – ainakin teoriassa. Jos uskaltaa kertoa asiat kuten ne ovat, tulee harvemmin sorruttua jargoniin. On myös vaikeampaa ilmaista itseään lyhyesti ja selkeästi kuin pitkään ja polveillen.
Selkeä ja yleiskielinen puhe vaatii myös rohkeutta. Pitää uskaltaa karsia, yleistää ja vetää johtopäätöksiä. Tästä tulee helposti alaston olo, tai pelko siitä, että toinen asiantuntija on eri mieltä.
Epämiellyttävästä tunteesta pääsee eroon harjoittelemalla. Tällöin ei enää tunnu tyhmältä esiintyä selkokielisesti yleisön edessä tai vaikka mediassa.
Yksi konkreettinen neuvo on kysyä itseltään: Miten kertoisin asian niin, että yläkoululainen ymmärtää ja innostuu aiheestani?
Yläkoululaiset ovat vaikea yleisö. Jos heidät saa innostumaan, on onnistunut kertomaan asian hyvin ja mitä luultavammin myös selkeästi. Jos samalla vielä onnistuu luomaan ahaa-elämyksen asiantuntijalle, esiintyminen on nappisuoritus.
Axel Nurmio
Viestinnän suunnittelija
Tekirin asiantuntijat kirjoittavat säännöllisesti katsauksia ajankohtaisiin aiheisiin. Axelin ja muiden viestinnän ammattilaistemme teksteihin voit tutustua laajemmin täällä.