Suunnannäyttäjiä vai sanahelinää? Nämä kolme raporttia ohjaavat tulevaa EU-politiikkaa

Brysselissä on viime aikoina kohistu kolmesta raskaan sarjan raportista, joista viimeisimmän, EU:n kriisivarautumista koskevan kirjoitti presidentti Sauli Niinistö. Tulevan komission työohjelma tullee rakentumaan näiden raporttien pohjalle, millä on merkittäviä vaikutuksia myös Suomelle.

Euroopan unioni valmistautuu valitsemaan uuden komission, joka tulee johtamaan unionia seuraavat viisi vuotta. Heinäkuussa uudelle puheenjohtajakaudelle valittu Ursula von der Leyen julkaisi syyskuussa alustavan kokoonpanon tulevasta komissiosta. Ehdokkaat ovat parasta aikaa parlamentin kuultavana, ja mikäli asiat sujuvat aikataulussa, aloittaa uusi komissio työnsä ennen joulua.

Keskustelu tulevan komission työohjelmasta käy aktiivisena. Puheenjohtaja von der Leyen julkaisi kesällä tulevan komission poliittiset suuntaviivat, jotka muodostavat alustavan pohjan komission työlle. Kokonaisuudesta voidaan nostaa esille kolme keskeisintä teemaa: 1. kilpailukyky ja talous, 2. turvallisuus- ja puolustus sekä 3. vihreä siirtymä.

Tulevan työn tueksi on tänä vuonna julkaistu kolme eri aihealueisiin keskittyvää raporttia, joiden ympärille komission tuleva työohjelma tulee asiantuntijoiden mukaan rakentumaan.

Lettan sisämarkkinaraportti on Suomelle suotuisa

Raporteista ensimmäinen julkaistiin huhtikuussa, kun Italian entinen pääministeri Enrico Letta julkaisi raporttinsa Euroopan sisämarkkinoiden tulevaisuudesta. Raportin mukaan Euroopan on toteutettava välttämättömiä toimia sisämarkkinoiden vahvistamiseksi. Raportissa kilpailukyvyn vahvistaminen perustuu markkinaehtoisille ratkaisuille. Letta kuvailee sisämarkkinoiden toimivan paremmin teorian kuin käytännön tasolla, sillä esimerkiksi vain 17 prosenttia valmistavan teollisuuden pk-yrityksistä käy kauppaa toiseen jäsenvaltioon. Lettan mukaan Eurooppa ei saa myöskään joustaa ilmastotavoitteistaan.

Raportissa Suomen kannalta hyviä elementtejä ovat erityisesti Lettan ehdotukset valtiontukisääntöjen tiukentamisesta ja maininnat tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatioiden merkityksestä EU:n talouden vahvistamiseksi. Letta esittääkin TKI-panostusten merkittävää nostamista jäsenmaissa. Euroopan on toimittava maailman ilmastojohtajana ja investoitava vahvasti vihreään siirtymään, periksi antaminen kun tulisi huomattavasti kalliimmaksi. Suomessa Lettan raporttia on kommentoitu positiiviseen sävyyn – onhan meillä tarjota vihreää siirtymää ja turvallisuutta vahvistavia teknologiaratkaisuja.

Draghi esittää massiivista investointipakettia EU:n kilpailukyvyn vahvistamiseksi

Syyskuussa EKP:n entinen puheenjohtaja Mario Draghi julkaisi raporttinsa, jossa esitetään toimia Euroopan kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Raportin kova ydin on Draghin esittämät massiiviset, 700-800 miljardin euron vuosittaiset investoinnit Eurooppaan. Tämä tarkoittaa yksityisten investointien lisäksi myös julkista pääomaa. EU-maiden investointien osuuden pitäisi Draghin mukaan kasvaa 22 prosentista 27 prosenttiin. Panostuksia tullaan tarvitsemaan erityisesti digitaalisiin investointeihin, puhtaan siirtymän hankkeisiin sekä puolustusta ja turvallisuutta vahvistaviin hankkeisiin.

Odotetusti yhdeksi potentiaaliseksi rahoituskeinoksi Draghi ehdotti yhteisvelkaa, joka on unionin sisällä erittäin kiistelty aihe. Komission puheenjohtaja von der Leyen ei ole vielä ottanut kantaa aiheeseen, mutta on melko varmaa, että asia nousee keskusteluun komission aloittaessa työnsä.

Raportti sisältää myös esityksiä pk-yritysten hallinnollisen taakan keventämiseksi ja raportointirasitteiden vähentämiseksi. Draghin raportissa on paljon samoja elementtejä kuin von der Leyenin syksyn aikana esiin nostamissa ajatuksissa Euroopan talouskasvun vahvistamiseksi. Voidaankin olettaa, että tulevan työohjelman esitykset tulevat olemaan samansuuntaisia kuin Draghin esittämät toimet, joskin mittaluokka tulee olemaan maltillisempi.

Suomessa Draghin avauksiin sääntelyn kevennyksestä on suhtauduttu positiivisesti. Toteutus tulee kuitenkin ratkaisemaan kokonaisuuden. Myös keskustelua mahdollisesta yhteisvelasta on käyty paikoitellen aktiivisestikin. Suomi ei uudesta velasta innostu, vaan lähtökohtaisesti rahoitus uuteen investointirahastoon on löydettävä muista kanavista. Tämän lisäksi keskeistä on uudistaa myös menetelmää, jonka perusteella rahoitusta voi investointeihin saada.

Niinistön raportti vahvistaa Suomen profiilia turvallisuusosaajana

Kolmannen raportin Brysselin päättäjät saivat, kun Sauli Niinistö luovutti 30.10. Euroopan unionille raportin Euroopan siviili- ja puolustusvalmiuden vahvistamisesta. Raportin julkaisu on osa EU:n strategiaa sopeutua muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen ja lisätä varautumista laaja-alaisiin uhkiin.

Raportin tavoitteena on kehittää Euroopan kykyä vastata sekä sotilaallisiin että ei-sotilaallisiin uhkiin, kuten hybridivaikuttamiseen ja luonnonkatastrofeihin. Von der Leyen pyysi Niinistöä kirjoittamaan raportin, koska katsoi, että Suomella on erityisosaamista, vahva yhteiskunnallinen varautumiskulttuuri ja kokonaisvaltainen puolustusstrategia, joista muu Eurooppa voi ottaa oppia.

Raportin myötä Suomea pidetään mallina laajalle siviilivalmiudelle, jossa puolustusta ei nähdä pelkästään sotilaallisena kysymyksenä, vaan koko yhteiskunnan vastuuna.

Vaikka Niinistön raporttia ei otettu vastaan varauksettomin suosionosoituksin, raporttia tullaan komissiossa lukemaan Lettan ja Draghin raportin rinnalla. Raportilla odotetaan olevan useita vaikutuksia Suomelle. Ensinnäkin se vahvistaa Suomen asemaa keskeisenä turvallisuusosaajana Euroopassa, erityisesti Venäjän naapurina. Raportin myötä Suomea pidetään mallina laajalle siviilivalmiudelle, jossa puolustusta ei nähdä pelkästään sotilaallisena kysymyksenä, vaan koko yhteiskunnan vastuuna. Tämä Suomen tapa toimia voi toimia lähtökohtana koko EU:n varautumisen kehittämiselle, mikä lisää Suomen poliittista ja strategista painoarvoa unionissa.

Lisäksi raportti korostaa Suomen kokemusta hybridivaikuttamisen ja kyberturvallisuuden torjumisessa, mikä voi unelmaskenaariossa lisätä investointeja näiden alojen kehittämiseen Suomessa.  Tämä voi myös edistää suomalaisen asiantuntemuksen vientiä ja luoda taloudellisia mahdollisuuksia puolustus- ja kyberteknologian aloilla. Samaa asiaa käsitellään varmasti myös viimeistelyssä olevassa hallituksen teollisuuspoliittisessa strategiassa. Samalla EU:n vahvempi puolustusyhteistyö voi tarjota Suomelle lisäturvaa sen uuden NATO-jäsenyyden rinnalla, mikä on tärkeää muuttuvassa turvallisuustilanteessa Venäjän naapurina.

Kritiikki raporttia kohtaan johtuu maiden varauksista luovuttaa kansallista valtaa puolustuskysymyksissä EU:lle ja vaikeuksista yhteensovittaa mahdollista uutta EU:n puolustusstrategiaa valtioiden omiin puolustusstrategioihin. Ja kuten aina EU:ssa, kyse on lopulta myös rahasta ja valtioiden omista panostuksista: Niinistön raportin ehdotuksien kokonaisvaltaisesta siviilivalmiudesta myös hybridiuhkiin tai luonnonkatastrofeihin pelätään nostavan valtioiden kustannuksia EU:ssa.

Tomin ja Roosan analyysi pohjautuu alustukseen, jonka Tekir piti Director’s Institute of Finlandin jäsenille Tekirin järjestämässä keskustelutilaisuudessa maanantaina 28.10. Kiinnostaako myös sinua kuulla lisää tai järjestää tilaisuus yhdessä Tekirin kanssa? Ole yhteydessä meihin!

Roosa Pöyhönen
vaikuttajaviestinnän konsultti

Tomi Nyström
johtava konsultti, vaikuttajaviestintä

P.S. On olemassa myös neljäs raportti, jonka arvellaan ohjaavan tulevan komission työtä vahvasti. Käy tutustumassa raporttiin Euroopan maataloudesta täällä.