YK:n COP27-ilmastokokoukselta odotetaan vahvistunutta sitoutumista ilmastotavoitteiden saavuttamiseen – kuusi tärppiä kokouksesta
YK:n vuosittainen ilmastokokous järjestetään tänä vuonna 6.–18.11. Egyptin Sharm el-Sheikhissä. Kokoukseen osallistuva Tekirin vaikuttajaviestinnän suunnittelija Akseli Rouvari avaa kokoukseen kohdistuvia näkymiä ja odotuksia.
Kokoukselta ei odoteta suuria päätöksiä, vaan pikemminkin edellisten päätösten toimeenpanoa ja vahvistunutta sitoutumista Pariisin ilmastosopimuksessa sovittuihin tavoitteisiin. Suuri kysymys on, miten kokouksessa kohdataan realiteetti siitä, että mahdollisuus saavuttaa tavoite ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 asteeseen on jo käytännössä menetetty.
Ensimmäisen viikon keskustelut koostuvat rahoituksen, tieteen, vähähiilisyyden, ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja maatalouden teemoista. Toisella viikolla keskustellaan muun muassa energiasta, sukupuolesta ja tasa-arvosta, vedestä ja biodiversiteetistä.
Miten 1,5 asteen lämpenemisen ylittämisen seuraukset kohdataan?
Euroopan unioni ja Suomi pitävät vahvasti kiinni Pariisin ilmastokokouksessa vuonna 2015 sovitusta tavoitteesta, jonka mukaan ilmaston lämpeneminen on pidettävä korkeintaan 1,5 asteessa. Tavoite ei kuitenkaan käytännössä ole enää saavutettavissa ja nykytahdilla ilmasto on lämpenemässä noin kolmen asteen verran. Tärkein kysymys onkin, miten kokouksessa kohdataan realiteetti tavoitteessa epäonnistumisesta.
Ilmastotoimien tahtia pitäisi kiristää tavoitteen saavuttamiseksi ennennäkemättömän paljon ja ennennäkemättömän nopeasti. YK:n pääsihteeri António Guterreksen retoriikka on koventunut jatkuvasti ja pääsihteeri puhuu jo matkasta kohti ilmastohelvettiä.
Euroopan parlamentti hyväksyi ennen kokousta päätöslauselman, jossa se esittää osallistujamaille vaatimuksen kiristää ilmastotavoitteitaan vuodelle 2030. Parlamentti peräänkuuluttaa Euroopan vahvaa johtajuutta, puhtaan energiasiirtymän merkitystä ja lupauksissa pysymistä ilmastorahoituksen kasvattamisesta ja taloudellisen tuen kohdentamisesta kehittyville maille.
Kehittyvien maiden näkökulma korostuu kokouksessa, sillä ilmastokokous järjestetään ensimmäistä kertaa Euroopan ulkopuolella sitten vuoden 2016. Tämä on symbolisesti tärkeä asia erityisesti globaalin etelän maille.
Kuusi tärppiä kokouksesta:
1. Valtioiden ilmastotavoitteet ja -toimet. Viime vuonna Glasgow’n COP26-kokouksessa kuultiin Kiinan ja Intian hiilineutraalisuustavoitteet. Glasgow’ssa maat lupasivat päivittää päästösitoumuksiaan, mutta vasta 24 maata on näin tehnyt. Miltä mailta kuullaan ilmoituksia uusista ilmastotoimista?
2. Kiristynyt maailmanpoliittinen tilanne sekä energia- ja ruokakriisi. Valtiot painivat Venäjän hyökkäyssodasta johtuvan energiakriisin, inflaation ja ruuan hintojen nousun kanssa. Akuutit kriisit saavat neuvotteluissa huomiota ja energiasiirtymän rooli korostuu. Ruoka- ja velkakriisit taas koettelevat erityisesti kehittyviä maita. Samalla Yhdysvaltojen ja Kiinan kiristyneet välit tuovat kokoukseen oman jännitteensä.
3. Globaalin ilmastorahoituksen määrä tulisi moninkertaistaa. Päästöjen leikkaaminen vaatii paljon nykyistä enemmän rahoitusta ilmastotoimille, erityisesti kehittyville maille kohdistettuna. The Economistin mukaan puhtaan energian investoinnit on globaalisti triplattava nykyisestä yhden triljoonan vuosittaisesta summasta.
4. Kehittyvien maiden tukeminen ja ilmastotoimien rahoitus. Moni globaalin etelän valtio näkee ilmastonmuutoksen vauraiden länsimaiden aiheuttamana ongelmana. Kehittyvät maat vaativat aiempien lupausten lunastamista vuosittaisesta ilmastorahoituksesta ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen korvaamista. Aiemmin kehittyneet maat ovat luvanneet kehittyville maille vuositasolla 100 miljardin rahoituksen 2020 mennessä. Vaikka vuosi 2023 kolkuttaa jo ovella, ei lupaus ole vieläkään täyttynyt.
5. Sopeutuminen. Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen on tärkeä teema. Lämpenemisen hillitseminen kaikin keinoin on ensisijainen tavoite, mutta jo nyt tapahtunut ja tulevaisuudessa tapahtuva lämpeneminen vaatii sopeutumistoimia, esimerkiksi lisääntyneisiin tulviin, kuivuuteen, pakolaisuuteen ja metsäpaloihin liittyen. Ne toimet tulevat kalliiksi.
6. Ilmastonkorjaus. Fokukseen nousevat enenevissä määrin ilmastonkorjausteknologiat. Uusia ratkaisuja ja innovaatioita tarvitaan esimerkiksi hiilen talteenottoon ilmakehästä ja maanpinnalle tulevan auringon säteilyn määrän vähentämiseen. Nykyiset optimistiset mallinnukset 1,5 ja 2 asteen tavoitteiden saavuttamisesta pohjautuvat jo merkittävästi ilmastonkorjaukseen. Sille ei kuitenkaan ole vielä olemassa markkinoita tai skaalautuvia teknologioita. Kiire on kova.
Miten ilmastokokouksen teemat näkyvät Suomessa?
Suomi kulkee ilmastotavoitteissaan Euroopan ja maailman eturintamassa. Asiantuntija-arvioiden mukaan lisätoimia tarvitaan kuitenkin vielä reilusti hiilineutraalisuustavoitteen 2035 saavuttamiseksi. Ajankohtainen metsäkeskustelu maailmalla ja Euroopassa – kuten myös Suomen maankäyttösektorin merkittävästi vähentyneet hiilinielut – tuovat poliittiselle puolelle paineita puuttua toimialaan.
Energia-alan murros jatkuu ja maailmanlaajuisen energiasiirtymän entistä nopeampaan toteuttamiseen kohdistuu painetta. Tässä tehokkailla puhtaan energiantuotannon teknologioilla ja uusilla innovaatioilla, kuten vetytaloudella, on menestyksen mahdollisuuksia Suomen lisäksi laajemmassa mittakaavassa. Puhtaan energiantuotannon lisäämiselle on todella kiire ja myös ydinvoiman rooli on vahvistunut viime kuukausina.
Maatalouden ilmastopäästöt ja esimerkiksi lihan tuotantoon kohdistuvat yritystuet voivat nousta ajankohtaiseksi aiheeksi tulevien kuukausien poliittisessa keskustelussa. Vähäpäästöiselle tuotannolle on kovaa kysyntää. Myös Suomen ja EU:n tasoiset markkinamekanismit ilmastonmuutoksen torjuntaan, eli esimerkiksi hiiliveron kaltaiset ratkaisut, voivat ottaa tuulta alleen nopeallakin aikataululla. Laajempien kansainvälisten hiilimarkkinoiden kehittäminen pysyy keskustelunaiheena varmasti jatkossakin.
Mullistaville innovaatioille on aina kysyntää. Ilmastonmuutoksen torjunnassa parhaat teknologiset ratkaisut ja innovaatiot olisi saatava skaalattua käyttöön laajalla mittakaavalla ja globaalisti. Suomella sekä suomalaisalla osaamisella ja yrityksillä onkin mahdollisuus vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjuntaan teknologisten ratkaisujen ja ilmasto-osaamisen viennin kautta.
Akseli Rouvari
Vaikuttajaviestinnän suunnittelija
Kirjoittaja on aktiivinen vaikuttaja ilmasto-, kestävyys- ja energiakysymyksissä. Hän osallistuu COP27-ilmastokokoukseen osana Suomen delegaatiota, nuorten ilmastodelegaatin roolissa. Tekirillä Akseli työskentelee monipuolisesti eri tehtävissä erityisesti vaikuttamisen parissa.