Ihannemaailmassa median tuottamissa jutuissa ääneen pääsisivät tasavertaisesti kaikki sukupuolet – niin asiantuntijoina kuin tiettyä asiaa tuntevina ihmisinä. Ihannemaailma saa vielä odottaa: esimerkiksi naisten osuus journalististen sisältöjen haastateltavina on noin kolmannes. Mitä me viestintätoimistossa voimme asian eteen tehdä?
Kiinnitätkö uutisia tai lehtijuttuja seuratessasi huomiota siihen, onko haastateltavana mies vai nainen? Entä häiritseekö sinua, jos tiettyä aihepiiriä käsittelevissä jutuissa on vuodesta toiseen äänessä samat konkariasiantuntijat – kaipaisitko joskus moniäänisempiä ulostuloja, kuten jonkun muun sukupuolen edustajan kommenttia päivän polttavaan kysymykseen?
Mikäli vastasit kyllä, olet kiinnittänyt huomiota erittäin ajankohtaiseen ilmiöön: sukupuolten välisen tasa-arvon ja diversiteetin toteutumisen tilaan suomalaisessa mediaviestinnässä ja journalismissa. Miten asian laita siis on? Huonosti, sillä suomalainen media ylläpitää edelleen naisisia ja miehisiä aihepiirejä, ja naisten osuus journalististen sisältöjen haastateltavina on noin kolmannes.
“Suomessa koulutuksen taso on korkea, ja tasavertaista asiantuntijuutta löytyy sekä miehistä että naisista”
Osallistuin muutama viikko sitten mediaseuranta ja -analyysitoimisto Retrieverin järjestämään webinaariin, jossa käsiteltiin tasa-arvon ja diversiteetin toteutumista uutisissa ja toimitusten työssä. Tapahtumassa Helsingin Sanomien päätoimittaja Anu Ubaud muistutti, että naisten pieni osuus jutuissa on pysynyt samana aina 1800-luvun lopulta saakka. Tämä tieto, jos mikä, herättää. Vaikka asia tiedostetaan, luku pysyy vakiona: esimerkiksi juuri Helsingin Sanomat starttasi vuonna 2018 kolmevuotisen tavoitteen lisätä naisten määrää jutuissa. Tavoitetta ei saavutettu.
Useissa medioissa on myös aktiivisessa käytössä tasa-arvobotti eli digisisältöjen mies- ja naisjakoa mittaava robotti. Tulokset ovat olleet heikkoja. Asian ydin ei ole siinä, että naisia tulisi vain tasapäistämisen vuoksi saada enemmän ääneen vaan siinä, että Suomesta koulutuksen taso on korkea, ja tasavertaista asiantuntijuutta löytyy sekä miehistä että naisista.
Niin nähty: miehinen talous ja naisvaltainen lifestyle
Viestintäkonsulttina, mutta myös kahden pienen pojan äitinä ja poikien maailmasta kirjan julkaisseena tietokirjailijana seuraan vahvasti sukupuolittunutta aikakautta ihmeissäni. Tutkimusten mukaan tytöt ja pojat roolitetaan jo varhaiskasvatuksessa edelleen sukupuolittuneesti ja esimerkiksi ohjataan leikkimään kullekin sukupuolelle tyypillisiä leikkejä samaa sukupuolta olevien kanssa. Myös suomalaisessa työelämässä segregaatio on jo nyt suurempaa kuin muissa Pohjoismaissa. Ei siis ihme, että miehet ovat useimmiten äänessä ”miehisten” talous- ja teknologia-aiheiden tiimoilta, naiset edustavat edelleen pehmeiden arvojen juttutyypeissä.
“Henkilöstön tasa-arvoon tai inklusiivisempaan asiakastyöhön panostavan yrityksen viestit ovat usein kiinnostavia myös median näkökulmasta”
Me Tekirissä teemme kunnianhimoista mediaviestintää asiakkaillemme ja pyrimme saamaan organisaatioiden kiinnostavimmat asiantuntijat ja heidän tarinansa esiin mediassa. Miten voisimme viestintätoimistona kantaa oman kortemme kekoon mediaviestinnän sukupuolisen tasa-arvon puolesta? Esimerkiksi näin:
1. Vaalitaanko yrityksessä suvaitsevaisuutta? Autamme oivaltamaan, että sisäinen on ulkoista.
Ajattelumme lähtee asiakasyrityksemme strategian juurista. Ovatko yrityksen arvot ja toiminta aidosti inklusiivista ja tasa-arvoista – tai edes niihin pyrkivää? Autamme asiakastamme ymmärtämään, että sisäinen on aina myös ulkoista, ja edelläkävijät markkinassa panostavat aidosti suvaitsevaisuuteen. Esimerkiksi henkilöstön tasa-arvoon tai inklusiivisempaan asiakastyöhön panostavan yrityksen viestit ovat usein kiinnostavia myös median näkökulmasta.
2. Minkälaista osaamista toimitusjohtajan huoneen ulkopuolelta löytyy? Nuuskimme yrityksen joka nurkan.
Työtämme on löytöretkeillä asiakkaamme liiketoiminnan sekä osaamisen parissa ja bongata mediaan kiinnostavimmat asiantuntijat ja innovaattorit ajatuksineen. Usein toimitusjohtaja tai miespuolinen päällikkötason asiantuntija on ihan oivallinen valinta, mutta entä jos kurkistaisi vaikkapa HR:n tai viestinnän osaajien joukkoon? Minkälaista ajatusjohtajuutta sieltä löytyy, ja miten sitä voisi hyödyntää asiakkaalle tehtävän mediatyön kannalta?
3. Mitkä ovat mediakentän mustat aukot? Tuomme tasa-arvoa näkökulmiin.
Media ja toimitukset tarttuvat kiireessä helposti siihen tuttuun, hyväksi havaittuun haastateltavaan, jonka saa helposti luurin päähän tai studioon. Viestintätoimistona voimme ennakoida tämän ja tarjota proaktiivisesti medioille esimerkiksi miehisimpään mediagenreen – talousmediaan – sukupuolista tasa-arvoa vaalivia juttuideoita ja naisasiantuntijoita tarjolle. Tasa-arvon näkökulma on tärkeää ottaa huomioon jo viestinnän vuosikelloa ja toimenpiteitä suunniteltaessa.
Henna Helne
Viestintäkonsultti
Kiinnostuitko? Ota meihin yhteyttä, niin jutellaan lisää!
