Kaukana tuntuu olevan 2019 eduskuntavaaleja edeltänyt puoli vuotta, jolloin ilmastonmuutos oli poliittisen keskustelun aallonharjalla. Koronan myötä kaikki muut kriisit ovat jääneet sivurooliin ja pandemiasta on tullut taustatarina kaikelle, mitä nykyhetkessä tapahtuu. Elämme koronatodellisuuden akvaariossa, josta katsoen vuosi 2050 näyttää vielä kaukaisemmalta, kuin vuosi sitten.
Samalla toki tiedämme, että eihän se ilmastokriisi ole mihinkään mennyt. Vuodesta 2020 on tulossa mittaushistorian lämpimin vuosi ja Siperia on kesän kuumuusaaltojen jälkeen edelleen poikkeuksellisen lämmin. Alkuvuonna mietittiin, paljonko koronakriisi laskee globaaleja päästöjä. Vähentymästä saattaa tulla jopa seitsemän prosenttia, mutta ilmastoa sillä ei pelasteta, vaan päästöt on saatava hallittuun ja tasaiseen laskuun. Elvytysrahat ovat siihen mahdollisuus.
Ilmastopolitiikassa on kuitenkin tapahtunut viime kuukausina suuria. Kiina ilmoitti hiilineutraaliustavoitteesta 2060, Japani, Kanada, Etelä-Korea tähtäävät vuoteen 2050. Yhdysvallat palaa Joe Bidenin johdolla Pariisin ilmastosopimuksen piiriin ja tavoittelee 2050 hiilineutraaliutta.
Tämä on suuri nytkähdys. Vielä muutama kuukausi sitten vaikutti siltä, että Pariisin sopimuksen uskottavuus on vakavasti uhattuna eikä 2021 ilmastokokouksesta saada lähellekään riittäviä sitoumuksia. Nyt maailman taloudesta merkittävä osa on asettanut hiilineutraaliustavoitteita, jotka ovat huomattavasti lähempänä vaadittua tasoa. Nämä lupaukset voivat toteutuessaan viedä meidät lähelle kahden asteen lämpenemistä vuosisadan loppuun mennessä verrattuna aiempaan kolmen asteen (huomattavasti katastrofaalisempaan) skenaarioon. Vielä ollaan kaukana Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoitteesta, mutta tilanne on paljon toiveikkaampi.
Ilmastopolitiikka etenee – mitä tämä tarkoittaa yrityksille?
Jos vastuullinen suhtautuminen ilmastonmuutokseen oli ennen erottautumistekijä, nyt se on itsestäänselvyys ja pian myös edellytys rahoitukselle. Pankit ovat seuraamassa institutionaalisia sijoittajia ja asettavat yhä konkreettisempia kriteerejä rahoitettavien kohteiden vastuullisuudelle ja fossiilialtistuksen vähentämiselle. EU:n alueella kestävän rahoituksen paketti tukee tätä osaltaan esimerkiksi luomalla kriteerit kestäville investoinneille.
Rahahanat kestämättömiin projekteihin ovat menossa kiinni, mutta toisaalta ilmastoratkaisuille ja hiilineutraaleille investoinneille rahoitusta on luvassa paljon, ja markkinat globaalisti sovellettaville ratkaisuille ovat valtavat.
Jos olet tähän asti ajatellut, että ilmastotoimet eivät ole relevantteja yrityksellesi, viimeistään nyt kannattaa päivittää näkemys. Muutos hiilineutraaliin yhteiskuntaan tapahtuu nyt, ja siinä on rooli jokaiselle. Jokaisen sektorin, jokaisen työpaikan, jokaisen kotitalouden pitää muuttua jotenkin, ja ratkaisijan paikkoja on jaossa meille kaikille.
Tässä muutama vinkki oman organisaation ilmastonäkemyksen päivittämiseen:
1. Varaudu.
Jokaisen organisaation kannattaa tehdä skenaariotarkastelu ilmastonmuutoksen vaikutuksista omaan toimintaympäristöön. Tätä kautta löydetään olennaisia riskejä, joihin varautua, mutta usein myös mahdollisuuksia.
2. Pysy hereillä.
Ilmastopolitiikka, siihen liittyvä regulaatio, teknologiset ratkaisut ja sidosryhmien odotuksen muuttuvat kovaa tahtia. Jos organisaatiollasi on ilmasto-ohjelma, mutta se ei ole aivan tuore, kannattaa tilanneanalyysi päivittää ja miettiä, kaipaisiko ohjelma ajankohtaistamista.
3. Suunnittele tekoja, joista voit olla ylpeä.
Jokaisella sektorilla tarvitaan edelläkävijöitä ja uusien ratkaisujen kehittäjiä. Näitä syntyy, kun ollaan rohkeita ja tehdään tekoja, joista voi innostua ja olla ylpeä. Samalla työstä tulee hauskempaa.
Johtava konsultti
