Miten selvitä koronakriisistä työnantajamielikuva säilyttäen?
Koronakriisin aikaiset johtamis- ja viestintätoimenpiteet toimivat nyt yrityksen sosiaalisen vastuun stressitestinä. Tekirin johtavat konsultit Sini Harkki (vastuullisuus) ja Jenni Vuorio (työyhteisöviestintä) muistuttavat: se, kuinka poikkeusoloissa toimitaan, näkyy työhyvinvoinnissa ja työnantajamielikuvassa vielä pitkään tilanteen normalisoiduttua.
Alkaa olla itsestään selvää, että yritysten elinvoimaisuus pitkällä tähtäimellä edellyttää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää toimintaa. Työntekijät vaativat myös entistä enemmän vastuullista toimintaa työnantajaltaan ja toivovat merkityksellisyyttä omalta työltään.
Koronapandemian aiheuttamien poikkeusolojen aikana vastuullisuuden osa-alueista korostuu mielestämme erityisesti sosiaalinen vastuu. Koska motivoitunut ja jatkuvasti kehittyvä henkilöstö on yksi menestyvän yrityksen tärkeimmistä voimavaroista, keskitymme tässä artikkelissa tarkastelemaan sosiaalista vastuuta erityisesti henkilöstön ja työnantajamielikuvan näkökulmasta.
Miten selvitä koronakriisistä työnantajamielikuva säilyttäen? Miten varmistaa, että parhaat työntekijät haluavat työskennellä juuri teidän organisaatiossanne koronakriisin hellittäessä? Keräsimme muutaman hyvän esimerkin.
Miten selvitä kriisistä? Osallista henkilöstö mukaan ideoimaan
Suksivoidetehtaasta tuli käsidesin valmistaja parissa viikossa. Kasvomaskien kysynnän kasvettua monet suomalaiset tekstiilialan yritykset, kuten Finlayson, Globe Hope ja Pure Waste Textiles, ovat alkaneet valmistaa kangasmaskeja esimerkiksi kotihoidon työntekijöille ja tavallisille kansalaisille.
Miten teidän organisaationne voisi kantaa kortensa kekoon? Henkilöstön jäsenillä voisi olla loistavia ideoita toimenpiteisiin. Se, että saa vaikuttaa asioihin, on hyvä keino poistaa kriisin aiheuttamaa epävarmuutta ja pelkoa. Vaikuttamismahdollisuudet luovat toivoa ja hallinnan tunnetta. Niitä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.
Käänteinen rekrytointi tai korvaavaa tekemistä – ohjaa henkilöstö uusiin tehtäviin
Hallitus antoi maaliskuun lopussa asetuksen, jolla rajoitetaan ravitsemusliikkeiden toimintaa koko maassa toukokuun loppuun asti. Rajoitukset koskevat ravintoloiden muuta toimintaa paitsi take away -annosten tarjoamista ja ruokalähettien noutopalveluja.
HOK-Elannossa ravintolahenkilökuntaa ei lomautettu eikä irtisanottu, vaan heidät siirrettiin kaupan alan tehtäviin marketteihin. Tämä oli mahdollista 6 000 hengen organisaatiossa, jossa yksi liiketoiminta kasvoi, kun toinen sakkasi. Olisiko teidän mahdollista keksiä henkilöstölle muita tehtäviä?
Joissain yrityksissä on myös kokeiltu käänteistä rekrytointia. Esimerkiksi lounaskahvilaketju Picnicin työntekijät saivat kausitöitä marja- ja vihannestiloilla, joita uhkaa työvoimapula rajojen sulkeuduttua. Kahvilaketju La Torrefazzione haki rekrytointijärjestelmänsä kautta työnantajia torrelaisille.
Toki korona ravistelee muitakin toimialoja. Lentomatkustamiseen koronavirus vaikuttaa dramaattisesti ja esimerkiksi Finnair lentää tällä hetkellä vain kriittiset yhteydet, noin 10 prosenttia normaaliaikojen lennoista. Henkilöstöä on lomautettu, mutta korvaavaakin toimintaa on keksitty. Osalle työntekijöistä on tarjottu mahdollisuutta työskennellä tilapäisesti terveydenhuollon tehtävissä. Lisäksi Finnairin vapaaehtoiset työntekijät opastavat lapsia verkon välityksellä koulutehtävissä Suojellaan lapsia ry:n ja Zoturi Oy:n kanssa yhteistyössä toteutetussa Lentävä läksytuki -palvelussa.
Johtaminen on viestintää – poikkeusoloissakin
Vakuutusyhtiö Fennian aluejohtaja Marko Leppänen kertoi LinkedInissä yllättyneensä positiivisesti HR-johtajan puhelinsoitosta.
”Tällä kertaa ongelma ei ollut minussa, ei yksikössämme, ei tarvittu listoja tai kuvauksia tai puuttunut dokumentteja. Ei ollut ongelmaa. Esitettiin vain kysymys, miten teillä yksikössä voidaan ja pärjätään ja miten sinä voit?”
Ravintolapalveluiden tuottaja Kanrestassakin on puhelinsoitoilla saatu valonpilkahduksia arkeen. Yrityksen reilusti yli 200 ihmistä on lomautettuna koronakriisin johdosta. Toimitusjohtaja Maria Koivula kertoi LinkedInissä:
”Ravintola-alan monet tekijät eivät käytä Yammereita kauhan varressa, ei välttämättä omista älylaitetta eikä sosiaalisen median tilejä.
Mutta puhelin löytyy. Olemme soittaneet viime ajat johtoryhmän toimesta kaikkia ihmisiämme läpi, järjestelmällisesti. Mitä sinulle kuuluu? Miten voit? Onko jotain mitä voin tehdä puolestasi? Puhelut ovat kestäneet kymmeniä minuutteja ja myös tunteja. Työhistoriani parhaita hetkiä. Hyviä keskusteluita, iloa, kysymyksiä, liikutusta -ihan kaikkea.”
Poikkeusoloissa tällaisten pienten johtamis- ja viestintätekojen merkitys saattaa kasvaa suuren suuriksi. Kun työntekijät ovat eristyksissä eikä poikkeusolojen kestosta ole tietoa, saattaa yksi puhelinsoitto pelastaa päivän ja tuoda iloa sekä toivoa mahdollisesti muuten synkkiin tunnelmiin. Nämä valonpilkahdukset muistetaan pitkään.
Jos joudut lomauttamaan tai irtisanomaan, muista empatia
Kaikille ei korvaavia töitä löydy. Moni yritys on koronan aiheuttamien poikkeusolojen takia joutunut sopeuttamaan toimintaansa, supistamaan tai lakkauttamaan toimintojaan sekä lomauttamaan tai irtisanomaan työntekijöitään. Yhteistoimintaneuvotteluiden piirissä on Helsingin Sanomien datadeskin mukaan jo lähes puoli miljoonaa suomalaista, mutta tämä luku kattaa vain yli 20 hengen yritykset.
Jos irtisanomiset ovat välttämättömiä, pitäisi kriisin keskelläkin pystyä hoitamaan ne myötätuntoisesti (näkökulmia tähän esim. Harward Business Review:n How to Manage Coronavirus Layoffs with Compassion -artikkelissa).
Irtisanominen koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen takia on kova paikka monille esihenkilöille. Tilanne pitää todennäköisesti hoitaa etäyhteyksien avulla. Vaikeassa keskustelussa on tärkeää olla suora, mutta inhimillinen sekä tarjota tukea lupaamatta silti liikoja. Läpinäkyvä viestintä on erityisen tärkeää näinä haastavina aikoina – myös niiden työntekijöiden kannalta, jotka säästyvät irtisanomisilta.
Kriisi ei kohtele kaikkia tasapuolisesti
Koronaepidemian vaikutukset osuvat yksilöihin ja ihmisryhmiin hyvin eri tavoin. On aivan eri asia, voitko tehdä etätöitä tai oletko riskiryhmäläinen, joka on töissä terveydenhuollossa. Sinkkujen ja yksinhuoltajien tilanne on hyvin erilainen kuin ydinperheiden. Turvaverkot eivät jakaudu tasaisesti.
Nyt on tärkeää, että myös työnantaja muistaa kohdata ihmiset heidän yksilöllisen tilanteensa mukaisesti. Yleistykset ja väärät oletukset satuttavat, kun tilanne on muutenkin kuormittava.
Muista, että kriisi on joskus myös ohi
Kriisin keskellä keskitytään päivittäiseen selviytymiseen, eikä välttämättä pystytä katsomaan kauas. Vaikeuksien keskellä avoimuus ja välittäminen on tärkeintä. Mutta on hyvä myös muistaa, että muut vastuullisuuden haasteet eivät ole kadonneet mihinkään. Jos voimavaroja riittää, voi nyt pohtia, miten organisaatio voi jatkossa olla vahvempi, ja mitä voimme tehdä yhdessä kestävämmän yhteiskunnan eteen entistäkin kovemmalla motivaatiolla sitten, kun kriisi on ohi.
Sosiaalinen vastuu on arjen tekoja
Koronakriisi koettelee meitä kaikkia, mutta myös poikkeusolot loppuvat. Jossain vaiheessa on taas monilla toimialoilla pula hyvistä työntekijöistä. Silloin työnantajamielikuva nousee arvoon arvaamattomaan. Yritysten sosiaalinen vastuu on arjen tekoja. Kriisiajan johtamis- ja viestintätoimenpiteet muistetaan pitkään.
Me Tekirillä autamme organisaatiota tekemään käänteentekeviä oivalluksia niin koronakriisin aikana kuin suuntaamalla katseet ja ajatukset tulevaisuuteen. Autamme löytämään selkeyttä tavoitteisiin ja niistä viestimiseen. Olethan yhteydessä, jos voimme olla avuksi.
Sini Harkki
Johtava konsultti, vastuullisuus
Jenni Vuorio
Johtava konsultti, työyhteisöviestintä