Koronakriisi ei ole mahdollisuus, vaan katastrofi, jonka aiheuttaman inhimillisen kärsimyksen minimointi on nyt tärkeintä. Samalla se tekee näkyväksi monia yhteiskuntamme rakenteellisia ongelmia ja vahvuuksia, muistuttaa Tekirin johtava konsultti Sini Harkki.
Koronan aiheuttama talouden notkahdus on tehnyt hyvin konkreettisella tavalla näkyväksi sen, miten hiili-intensiivinen maailmantalous ja jokapäiväinen elämäntapamme edelleen on. Teollisen tuotannon ja liikenteen romahdettua taivas on kirkastunut niin Kiinassa kuin Euroopassa.
Nyt arvioidaan, että globaalit päästöt supistuvat tänä vuonna jopa 5 prosenttia. Se olisi ennätyksellistä. Päästöjen kasvu on tähän asti ollut tasaista lukuun ottamatta globaaleja lamoja, joiden aikana tahti on tasaantunut hetkeksi. Tilanne näyttää konkreettisesti, että päästöt kyllä saadaan laskuun, kun fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähennetään. Samalla se piirtää hyvin selväksi edessämme olevan haasteen: Pariisin sopimuksen toteutumiseksi päästöjen pitäisi vähentyä joka vuosi 2030 asti lähes kahdeksalla prosentilla, ja tämä pitäisi toteuttaa hallitusti uudistaen eikä katastrofin kautta, kuten nyt.
Koronakriisin vaikutus ilmastoon – kolme ratkaisevaa tekijää
Olennaista siinä, miten epidemia lopulta ilmastoon vaikuttaa on ainakin kolme asiaa: 1) elvytys-strategiat, 2) shokin vaikutus energiamarkkinoihin ja 3) vaikutus ilmastopolitiikkaan ja kansainväliseen yhteistyöhön.
1. Elvytysstrategiat
Ilmastonmuutoksen hillinnässä asteen desimaaleillakin on väliä, mutta yhdenkään vuoden kuoppa päästöissä ei silti vaikuta paljon. Olennaista on, saadaanko epidemian jälkeinen elvytys tukemaan siirtymää vähähiiliseen yhteiskuntaan vai tuetaanko vielä fossiili-infraa, joka on joka tapauksessa poistumassa. Näin tapahtui vielä 2009 finanssikriisin jälkeen, mutta maailma on muuttunut sen jälkeen paljon. Käsitys ilmastokriisin vakavuudesta on paljon laajempi ja hiilivoimalat ovat useimmissa osissa maailmaa menossa kiinni jo puhtaasti taloudellisin perustein. EU:ssa komissio on jo ilmoittanut toteuttavansa elvytyksessä Green Dealin ja ilmastopolitiikan tavoitteita ja on toivoa, ettei Kiinakaan mene aivan yhtä likaiseen elvytykseen, kuin viime talouskriisin jälkeen.
2. Shokin vaikutus energiamarkkinoihin
Epidemian aiheuttama shokki taloudessa vaikuttaa myös energiamurrokseen, ja lopulliset vaikutukset ovat vasta arvailujen kohteena. Toki myös valtioiden valitsemat elvytystoimet vaikuttavat näihin. Erityisesti öljyala on nyt disruption tilassa yhtäaikaisen hintasodan ja kysyntäkriisin takia. Heikoimpia voi pudota pois. Öljyn alhainen hinta vaikuttaa investointihaluihin ja tekee periaatteessa helpommaksi purkaa haitallisia öljytuotteiden käytön tukia. Toisaalta se voi myös hidastaa siirtymää sähköiseen liikenteeseen. Etenkin Euroopassa hiilivoimalat ovat jo luisussa pois energiantuotannosta heikon kannattavuuden ja poliittisten päätösten takia. Jos energian tarve vähenee useammaksi kuukaudeksi epidemia takia, voi kehitys nopeutua. Fossiililaitosten sulkemisen lisäksi ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta välttämätöntä on toki entistä nopeampi, massiivinen uusiutuvan energian rakentaminen, ja valitettavasti myös nämä investoinnit ovat nyt vaarassa hidastua, ellei tilanteeseen vaikuteta poliittisesti.
3. Vaikutukset ilmastopolitiikkaan
Tämän vuoden piti olla kansainvälisen ilmastopolitiikan supervuosi. Pariisin sopimus perustuu maiden omille sitoumuksille vähentää päästöjä ja seuraavassa kokouksessa niitä on määrä kiristää. Nykysitoumuksilla ollaan menossa kohti katastrofaalista kolmen asteen lämpenemistä ja aikaikkuna pysyä 1,5-2 asteen rajassa sulkeutuu muutamissa vuosissa, ellei tahtia nopeuteta huomattavasti. Nyt kokous siirtyy koronan takia ensi vuoteen. Päätös on varmasti oikea. Koska itse kokouksessa päätetään hyvin vähän, on ratkaisevaa, pystyvätkö osapuolet tekemään kansallisia päätöksiä päästövähennysten nopeuttamisesta tämän vuoden aikana. Parhaassa tapauksessa katse pallossa pystytään pitämään ja tahtotila ratkaista globaaleja kriisejä on noussut. Huonoimmassa tapauksessa ollaan tilanteessa, jossa kansainvälinen yhteistyö on huonontunut, autoritääriset valtiot ovat muuttuneet entistä sulkeutuneemmaksi, kehitysmaat ovat polvillaan ja kehittyneiden maiden taloudet pahassa kriisissä.
Mitä nyt voisi tehdä, jotta tilanteesta tullaan ulos vahvempina?
Kriisin keskellä on tärkeintä huolehtia toisistamme, tehdä parhaita mahdollisia päätöksiä ja voimavarojen riittäessä katsoa myös tulevaan.
Tässä muutama tärppi, mitä jokaisessa organisaatiossa voidaan nyt tehdä, jotta koronakriisistä tullaan ulos oman organisaation ja yhteiskunnan kestävyyttä vahvistaen.
Otetaan varautuminen vakavasti
Jos mahdollista, nyt on hyvä hetki miettiä oman organisaation resilienssiä ja varautumista myös muihin mahdollisiin kriiseihin. Olemme jo valmiiksi valppaina eivätkä skenaarioharjoitukset maistu paperilta. Mille tahansa yritykselle suosittelen tarkempaa tutustumista ilmastonmuutoksen konkreettisiin vaikutuksiin eri lämpenemisen tasoilla ja skenaarioharjoitusta vaikutuksista omaan tuotantoon, markkinoihin ja ympäröivään yhteiskuntaan.
Opitaan poikkeustilasta
Lentomatkustaminen on loppunut ja etätyöt lisääntyneet kaikkialla, missä niihin on ollut mahdollista siirtyä. Tämä poikkeustila loppuu aikanaan ja siirrytään takaisin normaaliin. Ilmastonmuutoksen takia lentomatkustamisen kasvu on kuitenkin saatava taittumaan pysyvästi. Otetaan siis kaikki irti tämän tilanteen opeista ja kirjataan muistiin kokemukset lisääntyneestä etätyöstä ja matkustamisen vähentämisestä. Käytetään oppeja ja leikataan koronan jälkeenkin lentomatkustaminen minimiin. Tämän kevään jälkeen on helppo nähdä, mikä matkustaminen oli todella välttämätöntä ja mikä ei.
Rakennetaan yhdessä parempaa yhteiskuntaa kriisin jälkeen
Meistä kaikista on kiinni, reagoimmeko uhkaan rakentamalla muureja vai ratkommeko yhdessä tätä ja tulevia kriisejä. Mitä sinun organisaatiosi voi tehdä tukeakseen sitä, että tulemme yhdessä läpi tästä kriisistä ja rakennamme sen jälkeen yhteiskuntaa entistäkin kestävämmälle pohjalle?
Me Tekirillä autamme organisaatiota ymmärtämään ilmastonmuutosta ja sen aiheuttamia suuria yhteiskunnallisia muutoksia. Haluamme auttaa löytämään selkeyttä tavoitteisiin ja niistä viestimiseen. Olethan yhteydessä, jos voimme olla avuksi.
Sini Harkki
Johtava konsultti