Hallitus ja eduskunta ovat ryhtyneet poikkeuksellisen koviin toimiin koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi. Viruksen vaikutukset Suomen talouteen ja yrityksiin ovat dramaattiset. Käynnissä oleva kehysriihi käydään hyvin erilaisissa tunnelmissa kuin vielä vuoden vaihteessa ennustettiin.
Vaikka prioriteetit valtionhallinnossa ovat akuutin kriisin selättämisessä, ei yhteiskunta kuitenkaan pysähdy vaan politiikan tekeminen jatkuu kriisin selättämisen jälkeen. Myös monet lakihankkeet etenevät ministeriöissä kriisistä huolimatta. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa vaikuttamistyössä ja minkälaisiin muutoksiin organisaatioiden on syytä varautua?
Askelmerkit työpaikkojen säilyttämiseen niiden lisäämisen sijaa
Hallitusohjelmassa keskeisimpiä tavoitteita oli työllisyysasteen nostaminen 75% ja syksyn budjettiriiheen mennessä uusien työpaikkojen luominen hallituksen omien toimien avulla noin 30 000 työllisen edestä. Nyt sekä pääministeri että valtiovarainministeri ovat todenneet tärkeimpien tavoitteiden olevan nykyisten työpaikkojen säilyttäminen ja askelmerkkien luominen kehysriihessä siihen, miten Suomi jatkaa eteenpäin muuttuneessa taloustilanteessa. Uusien työpaikkojen lisäämisestä siirrytään siis säilyttämään nykyisiä. Yksityiskohtaisemmat linjaukset siitä, miten tämä käytännössä muuttaa valmistelua ja minkälaisia työllisyyttä lisääviä nopeita toimia on odotettavissa, tarkentuvat todennäköisesti jo kehysriihessä.
Valmistelu ei pysähdy
Vaikka monet hallituksen hankkeet ja toimenpiteet todennäköisesti hidastuvat ja odottavat koronan laantumista, ei niiden valmistelu kuitenkaan lakkaa. Akuutissa kriisissä virkamiehille ja poliitikoille kannattaa antaa työrauha, mutta on tärkeää pysyä kartalla siitä, milloin asiat seuraavan kerran etenevät. Tämä on ainoa keino varmistua siitä, että pallo vaikuttamisesta ei putoa kriittisellä hetkellä.
Kehysriihi on kriisin ensimmäinen tarkastuspiste, mutta loppukesän budjettiriihessä odotetaan tarkempia päätöksiä siitä, miltä osin hallitus muokkaa hallitusohjelmaansa ja tavoitteitaan.
Vaikuttamisen strategiat kuntoon
Useat yritykset ovat joutuneet toimintaympäristön muutoksen johdosta muovaamaan strategiaansa. Myös useat järjestöt ovat joutuneet tarkastelemaan valintojaan aivan uudella tavalla. Onkin tärkeää, että organisaatiot arvioivat myös sitä, miten muuttunut tilanne vaikuttaa omiin strategisiin vaikuttamisen tavoitteisiin ja miten omia vaikuttamisen toimenpiteitä tulee muokata vastaamaan uutta todellisuutta. Katse on tärkeä suunnata tulevaan ja miettiä, miten valmistaudutaan siihen muutokseen jonka koronavirus väistämättä aiheuttaa. Monilla toimialoilla voi kyseessä olla iso transformaatio, jolloin vaikuttamisen tavoitteet koskevat akuutista kriisistä selviämisen lisäksi jo seuraavaa hallituskautta.
Vaikuttajaviestinnän asiantuntijoina autamme organisaatioita vaikuttamaan omaan toimintaympäristöönsä, ymmärtämään siihen liittyvä poliittisia prosesseja ja tukemaan yhteiskunnallisella vuoropuhelua. Jos kaipaat apua vaikuttamisen kanssa, niin otathan meihin yhteyttä.
Iiris Niinikoski
Vaikuttajaviestinnän konsultti
Eero Rämö
Johtaja