Avoimuusrekisteri tuo vaikuttamisen julkisuuden suurennuslasiin – mitä tämä tarkoittaa vaikuttamistyötä tekeville?
Avoimuusrekisteri on ehkä yksi syksyn puhuttavimpia aiheita vaikuttamistyön asiantuntijoiden keskuudessa. Jos luet tätä tekstiä, on suuri todennäköisyys, että rekisteröitymisvelvollisuus saattaa koskea sinunkin organisaatiotasi ensi vuodesta alkaen. Rekisterin myötä vaikuttamisen aiheet, yhteydenpito päättäjiin sekä yhteydenpidon tavat tulevat ensi syksynä julkisiksi, kaikkien saataville.
Tekirin toimitusjohtaja Riikka Kouhi arvioi, että ensi syksynä on odottavissa laajaa uutisointia kaikista vaikuttamistyötä tekevistä organisaatioista. ”Päätöksenteon läpinäkyvyys vahvistaa luottoa demokratiaan, ja avoimuusrekisteri tekee vaikuttamisen kanavat näkyväksi myös suurelle yleisölle. Organisaatioiden on hyvä valmistautua ja harjoitella sitä, miten kertoa omasta vaikuttamistyöstään laajalle yleisölle”, Kouhi kiteyttää.
Suomi on ensimmäinen Pohjoismaa, joka perustaa avoimuusrekisterin
Suomessa avoimuusrekisteriä on valmisteltu rauhassa ja hartaudella, sillä rekisterin tarve ei ole perustunut vaikuttamiseen liittyviin skandaaleihin, kuten joissain Euroopan maissa on nähty. Suomen avoimuusrekisterillä onkin hyvät edellytykset lisätä avoimuutta ja poistaa vaikuttamistyöhön aika ajoin liitettävää mystiikkaa.
Oikeusministeriön päävastuullinen valmistelija, erityisasiantuntija Sami Demirbas, kuvasi Tekirin aamiaisseminaarissa avoimuusrekisterin tuovan esiin, kuinka arkinen ja keskeinen osa demokratiaa vaikuttaminen on.
”Suomessa tehdään paljon vaikuttamista, ja se kuuluu meidän järjestelmäämme”, Demirbas kiteyttää.
Rekisteröitymisvelvollisuuden piiriin on haluttu sisällyttää mahdollisimman laajasti kaikki vaikuttamistyötä tekevät toimijat. Tästä syystä vaikuttamista ei ole rajattu pelkästään perinteisesti lobbareiksi luettujen toimijoiden työksi.
”Kun kysyy organisaatiolta tekevätkö he lobbaamista, harva sanoo kyllä. Mutta jos kysymyksen esittää muodossa teettekö vaikuttamista, moni organisaatio osaa kuvailla vaikuttamistyötään. Lobbari ei siis välttämättä tunnista itseään sellaiseksi”, Demirbas kuvaa.
Rekisteri koskee tuhansia organisaatioita – valmistaudu käyttämään rekisteriä
Avoimuusrekisteriin ilmoitetaan pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen vaikuttamistoiminta, joka kohdistuu eduskuntaan ja/tai ministeriöihin. Rekisteriin on liityttävä, mikäli organisaatiot ovat yhteydessä päättäjiin, avustajakuntaan ja virkamiehiin useammin kuin viisi kertaa vuodessa. Rekisteriin kuuluvat organisaatiot, jotka vaikuttavat edellä mainitulla tavalla ja siihen odotetaan liittyvän tuhansia organisaatioita: niin yrityksiä, liittoja, järjestöjä, kuin säätiöitäkin. Emo- ja tytäryhtiöt on velvoitettu ilmoittautumaan erikseen rekisteriin, joten rekisteröityneiden toimijoiden määrä kasvaa tästäkin syystä. Rekisteriä ylläpitää Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV.
VTV:n ylitarkastaja Ines Gullichsen kehottaa organisaatioita valmistautumaan rekisterin käyttöön jo nyt.
”Tässä vaiheessa on vielä hyvin aikaa hoitaa asiat kuntoon. Suunnitelmallisuus ja hyvä valmistautuminen etukäteen helpottavat rekisterin käyttöä, kun toimintailmoituksia aletaan viedä rekisteriin ensi kesästä alkaen.” VTV tarjoaa myös koulutuksia ja neuvontaa, lisätietoa löytyy jo tässä vaiheessa avoimuusrekisteri.fi-sivustolta.
Rekisterimerkinnät ovat organisaatiokohtaisia, eli yksittäisten vaikuttamistyötä tekevien henkilöiden tietoja ei järjestelmään tule. Rekisteristä käy ilmi, mikä organisaatio on ollut yhteydessä kehenkin päättäjään ja mistä aiheista on keskusteltu. Jokaisesta lobatusta aiheesta on tehtävä järjestelmään oma ilmoitus, ja jokaisen aiheen yhteydessä ilmoitetaan yhteydenpidon kohteet ja tavat, joilla kyseistä aihetta on lobattu. Tapaamislukumääriä ei täten tule ilmoitettavaksi, vain niiden tapoja. Vuodesta 2026 alkaen rekisteriin tulee ilmoittaa myös taloudellisia tietoja, mutta seuraavan kahden vuoden aikana suppeammat tiedot riittävät.
VTV valvoo rekisteriä, ja myös vaikuttamisen kohteet voivat ilmoittaa VTV:lle, mikäli rekisterin tiedoissa on heidän mielestään korjattavaa, puutteellista tai jopa virheellistä tietoa.
Varautuminen ja valmistautuminen tuo mielenrauhaa
Tekirin Kouhin mukaan varautumisen ohella on tärkeää miettiä selvästi, miten kirjauksia tehdään, jotta rekisteriin saadaan tuotua olennainen tieto mahdollisimman sujuvasti.
”On tärkeää miettiä, miten kirjaukset tehdään: rekisterissä ei tulisi jäädä epäselväksi, mitä aiheita on käsitelty. Myös päättäjillä on oltava sama kuva yhteydenpidon sisällöstä. Rekisterin kirjaukset itsessään ovat viestintää ja niiden tekeminen vaatimusten mukaisesti maineenhallinnan kannalta tärkeää. Epäselvät kirjaukset voivat olla haitaksi organisaatioille, ja niistä voi kehittyä pahimmillaan jopa maineriskejä”, Kouhi linjaa.
“Me Tekirillä autamme asiakkaitamme ymmärtämään avoimuusrekisterin tuomia muutoksia ja varautumaan rekisterin käyttöönottoon. Asiantuntijamme ovat käytettävissä auttamaan ja kouluttamaan organisaatioita rekisteriin sekä laajemminkin vaikuttamiseen liittyen. Askarruttavien kysymysten kanssa ei kannata jäädä yksin”, summaa Kouhi.
Akseli Rouvari
vaikuttajaviestinnän suunnittelija
Keimo Hakanpää
viestinnän suunnittelija
Axel Nurmio
viestinnän suunnittelija
Tekirillä avoimuusrekisteriin liittyvistä asioista vastaa vaikuttajaviestinnän johtava konsultti Tomi Nyström. Tutustu vaikuttajaviestinnän palveluihimme ja ota yhteyttä asiantuntijoihimme täällä.