Yritysten strategiat ovat usein läpeensä hiottuja, vastuullisuus sidottu osaksi dna:ta ja henkilöstön hyvinvointiin panostetaan. Yrityksissä tapahtuu jatkuvasti kiinnostavia asioita, innovaatioita kehitetään ja liiketoiminta saattaa olla jopa globaalisti uniikkia. Yritys ei silti onnistu herättämään median kiinnostusta. Mikä mättää?
Kyse ei ole välttämättä edes siitä, ettei yritys ottaisi aktiivisesti yhteyttä mediaan tai tekisi yhteiskunnallisesti merkittäviä asioita. Se saattaa lähettää tasaisin väliajoin tiedotteita laajalla jakelulla tai yrittää puskea markkinoinnin kanavien kautta itseään toimituksille esiin. Mutta media ei kiinnostu kaupallisista tiedotteista eikä markkinointimateriaaleista. Lopulta monet tiedotusvälineisiin tarjotut aiheet päätyvät viestintätiimin kirjoittajien artikkeleiksi yrityksen verkkosivuille ja intraan.
Ollakseen mediaa kiinnostava on osattava sanoittaa liiketoimintansa funktio yhteiskunnallisen merkityksellisyyden kautta.
Strateginen maineen kasvattaminen tehdään ainakin meillä Tekirissä huolellisesti yrityksen liiketoimintaan, sen ydinviesteihin ja tuotteisiin tutustuen. Konsultti, joka aloittaa yrityksen mediaviestinnän suunnitelman luomisen, saattaa silti usein huokaista: materiaalia kuten somevideoita, tiedotteita ja verkkosivujen artikkeleita on usein yllin kyllin tarjolla, mutta niiden anti jää yhteiskunnallisesti ohueksi. Moni yritys ei osaa peilata omaa kiinnostavuuttaan isommassa kontekstissa – miten yritystoimintamme muuttaa maailmaa? Minkälaisista ilmiöistä se kertoo? Miten suhteudumme toimialaan ja kilpailijoihin, mikä tekee toiminnastanne uniikkia? Minkälaisia kiinnostavia henkilöitä toimintamme ja innovaatioidemme takaa löytyy?
Ollakseen mediaa kiinnostava on osattava sanoittaa liiketoimintansa funktio yhteiskunnallisen merkityksellisyyden kautta. Harva yritys tunnistaa itse uutiskulmat – vaikka niillä voisi parhaimmassa tapauksessa näkyä halki mediakentän.
Työlieju karkottaa toimittajan
Liian yksityiskohtaisten tai kaupallisten viestien lisäksi moni yritys sortuu termistöön ja kieleen, jota vain ”inessä skenessä” olevat alan asiantuntijat ehkä ymmärtävät, mutta josta toimitukset saavat ihottumaa. Konsultti törmää siis usein ilmiöön, josta myös Helsingin Sanomat maaliskuussa uutisoi: moni yritys rakastaa omaa bisnesjargoniaan, ja mitä koukeroisempaa kieli on, sitä vakuuttavammalta liiketoiminnan ajatellaan kuulostavan. Tekoälyn lisääntynyt käyttö yritysten viestien kirkastamiseen tai tekstien luontiin ei paranna tilannetta. Stanfordin yliopiston tutkimuksessa tälle tekoälyn luomalle sanahelinälle on luotu jopa termi: työlieju.
Viime aikoina mediassa ja omissa somekuplissani on vastavuoroisesti hehkutettu kirjoittajien ja viestijöiden ammattitaitoa luoda selkeää ja ajateltua tekstiä. Sitä on kutsuttu jopa tämän hetken kuumimmaksi kyvykkyydeksi yritysmaailmassa. Ammattitaitoinen kirjoittaja ja tarinankertoja tekee myös viestintätoimiston mediaviestinnästä aidosti vaikuttavaa. Oikeita ihmisiä tarvitaan ajattelemaan, ruotimaan, kyseenalaistamaan ja kysymään oikeanlaisia asioita yritysten edustajilta: näin liiketoimintojen merkittävyys ymmärretään myös tiedonvälityksen kannalta yhteiskunnallisissa konteksteissa.
Kansainvälistymistä hamuavia suomalaisyrityksiä on koko ajan lisää. Kauan odotettu talouskasvumme saattaa syntyä yllättävän pienistä puroista: yritystemme uniikkiudesta globaalissa markkinassa, ja niistä kirkkaasti kerrotuissa tarinoissa. Näiden tarinoiden luominen kannattaa aloittaa jo tänään.
Kiinnostaako kuulla lisää? Ota yhteyttä asiantuntijoihimme.
Henna Helne
johtava konsultti, PR & media
Tekirin PR- ja mediatyö on strategista, ja se nojaa tutkittuun tietoon, ajankohtaiseen keskusteluun ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin – yhdistettynä asiakasyrityksen omiin arvoihin. Palvelumme kattavat monipuolisen valikoiman toimenpiteitä aina ansaitun median strategioista luoviin kampanjoihin. Tutustu palveluihimme PR-sivulla ja ota yhteyttä!