Kannamme maailman onnellisimman kansan titteliä, mutta mielenterveyden saralla Suomella ei mene kovinkaan hyvin. Mielenterveyshäiriöihin perustuvat pitkät sairauspoissaolot ovat yleistyneet lähes kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä ja alle 35-vuotiaiden hakemien mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kasvanut 37 prosenttia vuosien 2018–2024 välillä.
Häpeä ja pelko hankaloittavat asioiden esiin nostamista
Vietämme leijonanosan ajastamme työkavereiden kanssa livenä tai etäkokousten kautta, joten on luonnollista, että työpaikka toimii parhaimmillaan mieltä suojaavana turvaverkkona. Fyysinen työturvallisuus on nostettu monessa yrityksessä ensimmäiseksi aiheeksi johdon kokousagendoilla. Myös mielen hyvinvointi ansaitsee paikkansa liikkeenjohdon listan kärjessä. Tämä nousi esiin myös Sytyttäjät 2025 -raportissamme.
Mielen hyvinvoinnin hyväksi tehtävän työn käytännön toteuttaminen on kuitenkin haastavaa. Mielen maisema ei näy päälle päin. Jokainen tietää, että mielenterveysasioihin liittyy häpeää ja pelkoa, jotka vaikeuttavat asioista puhumista. Työnantajalla ei ole täyttä näkyvyyttä ongelmiin, koska ihmisten yksityisyyden suoja menee luonnollisesti työnantajan tiedontarpeiden edelle.
Mielenterveyden johtaminen vaatii johdolta ennen kaikkea tunneälyä ja sosiaalista älykkyyttä.
Toisaalta tehtävissä on paljonkin, jos motivaatiota ja sinnikkyyttä löytyy. Mielenterveyden johtaminen vaatii johdolta ennen kaikkea tunneälyä ja sosiaalista älykkyyttä. Mielenterveyden lukutaito on myös äärettömän arvokas ominaisuus. Työtä tukemaan tarvitaan selkeät linjaukset ja rakenteet sekä saumatonta yhteistyötä johdon, HR:n, työterveyshuollon ja työsuojelun välillä.
Mielen hyvinvointi tuo taloudellista hyötyä
Kun mielen hyvinvointiin kiinnitetään huomiota ja ihmiset voivat hyvin, saavutetaan konkreettisia ja mitattavia hyötyjä. Nämä hyödyt näkyvät myös työn laadussa, tuottavuudessa ja sitä kautta myös yrityksen taloudellisessa tuloksessa. Mielen hyvinvointiin panostaminen on siis ehdottomasti strateginen investointi. Siihen sijoittaminen tuottaa keskimäärin noin nelinkertaisen taloudellisen hyödyn.
Hyötyjä ovat muun muassa:
-
- Poissaolojen väheneminen – mielenterveyteen panostavat organisaatiot voivat lisätä tuottavuutta ja vähentää poissaoloja ja tehottomuutta jopa 20–30 %.
- Psykologinen turvallisuus vaikuttaa vahvimmin siihen, jääkö työntekijä organisaatioon – yhden työntekijän vaihtuminen maksaa noin 50–200 % työntekijän vuosipalkasta.
- Psykologisesti turvallisessa tiimissä ihmiset uskaltavat tuoda esiin ideoita ja ongelmia ajoissa – esimerkiksi Googlen Project Aristotle –tutkimuksen mukaan psykologinen turvallisuus oli merkittävin tekijä huipputiimien taustalla.
- Työntekijöiden hyvinvointi heijastuu suoraan asiakkaisiin – hyvinvoivat työntekijät palvelevat paremmin.
- Vahvempi työnantajakuva – mielenterveyden tuki ja turvallinen kulttuuri ovat merkittäviä vetovoimatekijöitä.
Organisaatiot voivat ylläpitää ja edistää mielen hyvinvointia monilla tavoin. Mielen hyvinvoinnin huomioiminen on ennen kaikkea ongelmien ehkäisyä, niiden asiallista ja arvostavaa käsittelyä sekä inhimillisten voimavarojen vahvistamista. Mielen suojakypärä näyttää jokaisessa organisaatiossa hieman erilaiselta. On löydettävä juuri omalle yhteisölle toimivat keinot, mutta hyvä johtaminen ja avoin, oivaltava viestintä toimivat kaikkialla.
Koko organisaatio voi paremmin, kun työntekijä tuntee olonsa fyysisesti ja psyykkisesti turvalliseksi omana itsenään, kokee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi, ja mielen hyvinvointia tuetaan ja voimavaroja vahvistetaan systemaattisesti läpi työntekijän koko elinkaaren.
Mielen hyvinvoinnin rakentaminen on pitkäjänteistä ja tavoitteellista toimintaa, joka vaatii avointa ja rehellistä yhteistyötä yli funktiorajojen. Hyvä johtaminen syntyy useista rakennuspalikoista. Niistä yhtenä viestintä on toimiva ja tehokas työkalu luottamuksen ja turvallisuuden tunteen vahvistamiseen työpaikoilla.
Jos keskustelu mielen suojakypärästä kiinnostaa, sparrailemme mielellämme. Työkalupakistamme löytyy monipuolisia ratkaisuja, joista voimme räätälöidä jokaiselle organisaatiolle juuri sen oikean.
Anne-Maria Björknäs
johtava konsultti, vastuullisuus
Kiinnostuitko? Teemme muun muassa asiakkaidemme palvelu- ja tuotekohtaisten avainviestien määrittelyä ja kirkastamista sekä johdon ja myynnin kouluttamista liittyen vastuullisuuden kaupallistamisen teemoihin. Työmme tuloksena syntyy aina konkreettisia toimenpiteitä ja sisältöä, jotka on helppo viedä osaksi jokapäiväistä tekemistä asiakasrajapinnassa. Tutustu vastuullisuuspalveluihimme ja ota yhteyttä. Lupaamme taatusti kiinnostavia keskusteluja!
Lähteet:
Elo: Lahes 40 nousu alle 35 vuotiaiden hakemiin elakkeisiin
Novetos (2025): Kuinka luoda psykologisesti turvallinen työympäristö?
Nyman, R. (2025). Psykologinen turvallisuus auttaa työyhteisöä menestymään
Kauppi, M. ym. (2022). Psykologinen turvallisuus ja uudistava toiminta
Majuri, J. (2023). Psykologisen turvallisuuden tasot ja työhyvinvointiyhteydet
Farmasialiitto (2025). Psykologinen turvallisuus työyhteisön kehittämisen lähtökohtana
Penn State University (2023). Project Aristotle — Leadership Blog
LeaderFactor (2025). Project Aristotle Psychological Safety
Ylitalo, S. (2022). Investoidun pääoman sosiaalinen tuotto mielenterveyskuntoutujien Klubitaloilla