Ärsyyntymistutkimus: Suomalaisen päivän pilaavat ympäristön turmeleminen, puhelinmyyjät ja sodat

Suomalaiset ovat ehkä sittenkin maailman onnellisin kansa, sillä valtaosa pitää itseään onnellisena. Suomalaiset kokevat kuitenkin arjessaan runsaasti ärsyyntymistä, ja tuore tutkimus kertoo, mikä suomalaisia ärsyttää, missä tilanteissa ärsyyntyminen korostuu ja miten siihen reagoidaan. Erityisen ärsyyntyneeksi ryhmäksi tutkimuksessa nousevat eläkeläiset.  

Tekirin teettämän tutkimuksen mukaan ympäristön turmeleminen nousee ärsytyslistan kärkeen. Se ärsytti kaikkia vastaajaryhmiä eniten ja 64 prosenttia vastaajista kertoo sen ärsyttävän jatkuvasti tai usein. Erityisen vahvasti asia korostuu naisilla (71 %), vihreillä (84 %) ja opiskelijoilla (76 %).

Suomalaisia ärsyttävät lisäksi sodat, itsekkyys ja puhelinmyyjät. Myös hintojen nousu, huijaaminen ja tyhmyys nostavat verenpainetta. Vähiten suomalaisia sen sijaan ärsyttävät ystävät ja appivanhemmat (3 %), omat lapset (4 %) sekä esimerkiksi etätyö ja kodinkoneet (4 %).

”Tutkimustulos osoittaa, että suomalaisen päivän voi pilata monella eri asialla laajalla skaalalla. Ärsytys kohdistuu ilmiöihin, jotka koetaan yhteiskunnallisesti merkittäviksi ja moraalisesti vääriksi. Ympäristön turmeleminen nousee selvästi kärkeen, mikä viittaa siihen, että vastuullisuus ja yhteinen hyvä painavat suomalaisten arvoissa yhä enemmän”, toteaa Tekirin toimitusjohtaja Riikka Kouhi.

Harva ärsyyntyy eläkeläisistä, mutta eläkeläisiä ärsyttää vähän kaikki 

Sukupolvien kuilu näkyy siinä, mikä ärsyttää. Mediakuvasta poiketen harvaa ärsyttävät eri sukupolvet (millenniaalit 11 %, z-sukupolvi 13 %, eläkeläiset 6 %). Ärsytyksen aiheet kiinnittyvät enemmän elämänvaiheisiin. Eläkeläiset nousevat tutkimuksessa ryhmänä, joita ärsyttää moni asia selkeästi enemmän kuin esimerkiksi opiskelijoita, johtavassa asemassa työskenteleviä tai työttömiä. Eläkeläisiä ärsyttää enemmän erityisesti muiden ihmisten toiminta kuin oma arki.

Eniten eläkeläisiä suututtavat sodat (75 %) ja verovälttelijät (62 %). Listan kärjessä ovat myös geopoliittinen tilanne (56 %), veronkierto (55 %), pröystäily (47 %), oppositiopolitiikka (43 %) ja vasemmistopuolueet (39 %).

Opiskelijat korostuvat toisena ryhmänä kärjistyneiden vastaajien joukossa. Nuorten työllisyystilanne ja tekoälymurros näkyvät opiskelijoiden ärsytyksen aiheissa. Opiskelijoita ärsyttää työnhaku (64 %) enemmän kuin työtöntä (39 %), ja tekoälyn käyttö töissä ärsyttää selkeästi enemmän kuin muita ammattiryhmiä (opiskelijat 38 %, kun muut ryhmät alle 20 %). Opiskelijoiden ärsytys hallituspolitiikkaan (64 %) ja oikeistopuolueisiin (72 %) erottui myös vastaajien joukosta.

Vitutussaikku on harvinaisuus – eniten työelämässä tympäisee suorittamiskulttuuri, työnhaku ja vaatimukset 

Työelämä oli sosiaalisten suhteiden ohella vähiten kielteisiä tunteita herättävä osa-alue. Vain 9 prosenttia oli nimennyt ärsyttäväksi oman pomonsa ja 12 prosenttia LinkedInin. Työelämässä suomalaisia ärsyttivät työnhaku (22 %), työelämän vaatimukset (18 %) ja tekoälyn käyttö (17 %). Työnantajia helpottanee tieto, että vain 9 prosenttia vastaajista on pitänyt vitutussaikkua.

Vassari ja persu paiskaavat kättä riidanhaastossa, puhelinmyyjän ei kannata soitella demarille ja vihreä sydämistyy pettämisestä 

Ärsytyksen aiheet ja ärsytyksen kanavoituminen eroavat puoluekannatuksen mukaan. Kokoomuksen kannattajia harmittaa erityisesti talouden heikko kehitys. Heitä eivät ärsytä elinkeinoelämän edunvalvojat (7 %), mutta ammattiyhdistysliike (42 %) ja lakot (51 %) voivat pilata kokoomuslaisen päivän. Ärsytyksen seurauksena kokoomuksen kannattaja on muita useammin eronnut puolisostaan (24 %).

Perussuomalaisten kannattajien ärsytyksen kohteet puolestaan painottuvat arjen kokemuksiin ja auktoriteetteihin: verot (50 %), media (47 %), pysäköinninvalvojat (38 %), konsultit (35 %) ja toimittajat (34 %) erottuvat selvästi, samoin helsinkiläiset (28 %). Lisäksi 18 prosenttia on vastannut ärsyyntyvänsä tietokoneista. Ärsytys voi myös yhdistää yli puoluerajojen – vasemmistoliiton ja perussuomalaisten kannattajat reagoivat ärsytykseen muita enemmän haastamalla riitaa, pitämällä vitutussaikkua ja tekemällä elämäntapamuutoksen.

Sosiaalidemokraattien kannattajat näyttäytyvät vertailussa maltillisempina, vaikka heitäkin ärsyttävät arjen häiriötekijät, kuten puhelinmyyjät (69 %), jopa enemmän kuin suuret yhteiskunnalliset kysymykset, kuten eriarvoistuminen (60 %) tai hintojen nousu (64 %).

Vanhan sanonnan mukaan kepu pettää aina. Tutkimuksen mukaan huijaaminen ärsytti kaikista eniten keskustalaisia (64 %) ja pettäminenkin lähes puolta (43 %). Myös itsekkyys (70 %), laiskuus (59 %) ja veronvälttely (57 %) saavat erityisesti keskustalaisen hiiltymään.

Ärsyyntynyt suomalainen ei jää nurkkaan murjottamaan

Tutkimuksen mukaan suomalaiset käsittelevät ärsyyntymistä usein rakentavasti sisuuntumalla (37 %) ja keksimällä ratkaisuja ongelmaan (31 %). Kaikkien maltti ei kuitenkaan aina riitä – kolmanneksi yleisin reaktiotapa on riidan haastaminen (21 %).

Erityisesti johtavassa asemassa olevat henkilöt (47 %) sisuuntuvat ja ryhtyvät ratkomaan ongelmaa (45 %). Naiset (42 %) sisuuntuvat hieman miehiä (32 %) useammin. Kovankaan kiukun alla suomalainen ei hylkää puoluekantaansa (7 %) tai lempiurheiluseuraansa (2 %). Vaikka eläkeläiset erottuvat ärsyyntyjinä, eniten suomalaisia on kuitenkin ottanut päähän teini-ikäisenä. 40 % arvioi ärsytyksen olleen jatkuvaa. Lähisuhteet eivät yleisesti ärsytä suomalaisia, mutta 25 % arvioi olleensa jatkuvasti ärsyyntynyt edellisessä parisuhteessa. Ärsytys on läsnä myös uupuneena, työttömänä ja sairaana.

”Ärsytys ei selvästi lamaannuta suomalaisia. Täällä ei jäädä vellomaan tunteisiin, vaan pyritään ratkaisemaan epämiellyttävä tilanne. Tämä on voima, joka voi parhaimmillaan johtaa positiiviseen muutokseen ja kehitykseen”, Kouhi tulkitsee.

Suomalaiset näyttävät edelleen pitävän pintansa maailman onnellisimpana kansana, sillä tutkimuksen mukaan suomalaisilla menee pääosin hyvin. Valtaosa kokee itsensä onnelliseksi, peräti 89 prosenttia suomalaisista kertoo olevansa onnellinen jatkuvasti, usein tai ainakin silloin tällöin.

Lisätiedot:
Riikka Kouhi
toimitusjohtaja
Tekir
[email protected]
+358 40 558 2385

Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö Verian, ja kyselyyn vastasi 1 027 suomalaista 29.5.–5.6.2026 välisenä aikana. Tutkimuksen kohderyhmän muodosti 18 vuotta täyttänyt väestö Manner-Suomessa, ja tulokset on vakioitu vastaamaan kohderyhmää. Virhemarginaali on suurimmillaan 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Haluatko kuulla lisää? 

Aiheesta käydään keskustelu SuomiAreenassa torstaina 25.6. klo 17–17.45 Sata Shipbuilding -lavalla. Suomi äreenä -nimisessä keskustelussa lavalla ovat Kelan pääjohtaja Lasse Lehtonen, diplomi-insinööri Pekka Perä, psykologian professori emerita Liisa Keltikangas-Järvinen, talousasiantuntija Jasmin Hamid sekä Vihreiden kansanedustaja Fatim Diarra. Tekirin perustaja Harri Saukkomaa juontaa tilaisuuden.