Tulevaa hallitusohjelmaa kirjoitetaan jo – Eduskuntavaalit 2027

Vuoden 2027 eduskuntavaaleihin on vielä aikaa, joten vaikuttaminen vaalien valmistelutyöhön saattaa tuntua monesta organisaatiosta kaukaiselta ajatukselta. Todellisuudessa monet keskeiset päätökset ja linjaukset muotoutuvat jo hyvissä ajoin ennen vaaleja, kun puolueet laativat ohjelmiaan ja ministeriöt valmistelevat pohjia seuraavalle hallituskaudelle.

Hallitusohjelma määrittää politiikan suunnan vuosiksi eteenpäin, mikä korostaa sen merkitystä vaikuttamisen kohteena. Sen rooli on kasvanut ja muuttunut ajan myötä: lyhyistä linjauksista on siirrytty yksityiskohtaiseen, pitkäjänteiseen valmisteluun ja tarkkaan pilkunviilaukseen.

Tekirin vaikuttajaviestinnän tiimi kertoo tässä blogissa, miksi jokaisen organisaation kannattaa olla eduskuntavaalien 2027 suhteen ajoissa liikkeellä omien tavoitteidensa edistämiseksi.

Pitkäjänteinen työ korostuu politiikan turbulenssissa

Suomen poliittinen kulttuuri tunnetaan kyvystään muodostaa enemmistöhallituksia, joissa saman pöydän ääressä istuvat toisistaan poikkeavat puolueet. Meillä on historiassa ollut enemmistöhallituksia, joihin on samanaikaisesti mahtunut oikeistoa ja vasemmistoa, vihreitä ja keskustaa – sekä lähes poikkeuksetta RKP. Suomen hallituksia ei voi verrata vähemmistöhallitusten Ruotsiin, Norjaan tai Tanskaan, Islannista puhumattakaan. Pohjoismaiden joukossa nimenomaan suomalaisten eduskuntapuolueiden kyky muodostaa koko vaalikauden istuvia enemmistöhallituksia on ollut erikoisuus.

Hallituksen vaihtuminen on eräänlainen epäjatkuvuuskohta, jolloin moni aiemmin tärkeänä pidetty asia unohdetaan ja tilalle nousee joukko uusia.

Kaikki on kuitenkin muutoksessa 2000-luvulla. Euroopassa on nähty, että suurten kansanpuolueiden, kuten kristillisdemokraattien tai sosialidemokraattien, aika vallan vuorottelijoina on ohi. Tässä suhteessa Keski-Eurooppa lähenee Suomea. Enemmistöhallituksia rakennetaan useamman puolueen varaan, koska yhdellä tai kahdella puolueella ei enää ole riittävästi paikkoja enemmistöhallituksen muodostamiseen. Samalla hallitsemisesta on tullut olennaisesti vaikeampaa. Tämän päivän Suomessa on vaikea kuvitella, että joku poliitikko istuisi Angela Merkelin tapaan pääministerinä 16 vuotta yhtäjaksoisesti.

Itse asiassa Paavo Lipposen II hallitus (1999-2003) on viimeisin, joka jatkoi ns. vanhalta pohjalta ilman puoluevaihdoksia. Myös johtavat poliitikot ovat vaihtuneet 2000-luvulla verraten nopeasti. Matti Vanhanen (kesk.) on viimeinen pääministeri, joka on onnistunut vaaleissa uusimaan paikkansa.

Vaikka suomalaisessa politiikassa on pyrkimys jatkuvuuteen ja yhteisymmärryksen vaalimiseen, hallituksen vaihtuminen on eräänlainen epäjatkuvuuskohta, jolloin moni aiemmin tärkeänä pidetty asia unohdetaan ja tilalle nousee joukko uusia. Siksi eduskuntavaalit ja niitä seuraavat hallitusneuvottelut ovat tärkeä vaikuttamisen paikka kaikille, joille Suomi on keskeinen toimintaympäristö.

Merkittävä toimintasuunnitelma vuosiksi eteenpäin

Siinä missä hallitusohjelmat olivat 80-luvulla muutaman sivun tiivistyksiä, nykypäivän ohjelmat lähestyvät jo paksun raportin mittaluokkaa. Tämä kehitys kertoo ennen kaikkea poliittisen päätöksenteon monimutkaistumisesta. Ehkä merkittävin muutos on Suomen EU-jäsenyys, joka on tuonut runsaasti uutta ylikansallista sääntelyä ja valmistelua, johon on otettava kantaa myös hallitusohjelmassa.

Mikäli organisaatio ei ole ajoissa liikkeellä, vaikuttamisen hetki lipuu ohi.

On toisaalta kyse myös luottamuksesta. Mitä luottavaisempia hallituskumppanit ovat siihen, että porukalla tehdään hyviä asioita ilman, että jokainen pilkku on kirjattuna hallitusohjelmaan, sitä lyhyempi ohjelma on mahdollista tehdä. Mitä enemmän puolueita on hallituksessa, sitä enemmän puolueet haluavat varmistaa, että omat tavoitteet ovat ohjelmassa mukana. Toisaalta jokainen hallitus on joutunut toteamaan, että maailma muuttuu kovin paljon neljän vuoden aikana, jolloin osa hallitusohjelmasta väistämättä vanhenee.

Hallitusohjelman pituuden ja yksityiskohtaisuuden kasvaessa hallitusohjelman merkitys on korostunut. Se on työohjelma ja listaus niistä asioista, joita hallitus aikoo neljän vuoden aikana saada aikaiseksi. Hyvänä esimerkkinä nykyinen pääministeri Petteri Orpon hallitus, joka seuraa hallitusohjelmaa kuin raamattua, josta poikkeaminen vaatii merkittäviä perusteita. Se tuo osaltaan ennakoitavuutta poliittiseen päätöksentekoon samalla korostaen vaikuttamistyön tärkeyttä. Mikäli organisaatio ei ole ajoissa liikkeellä, vaikuttamisen hetki lipuu ohi.

Hallitusohjelma kasataan monista lähteistä

Eduskuntavaalitavoitteet ja hallitusohjelmakirjaukset syntyvät osittain samassa prosessissa. Puolueet aloittavat vaalityön jo vuosia ennen vaaleja, ja puolueiden ohjelmiin varhaisessa vaiheessa tehtyjä kirjauksia päätyy myös hallitusohjelmaan. Myös ministeriöissä kasataan omia tavoitteita seuraavaa hallitusohjelmaa varten jo hyvissä ajoin. Maailma ei tule valmiiksi yhdessä vaalikaudessa, minkä virkakoneisto hyvin tietää. Vaikka poliitikot vetävät hallitusneuvotteluita, on ministeriöiden johtavilla viranhaltijoilla iso rooli asiantuntijoina.

Hyvällä taustatyöllä, oikeiden ihmisten tunnistamisella ja selkeällä viestillä pääsee hallitusohjelmavaikuttamisessa pitkälle.

Olennaista on tiedostaa, etteivät puolueet tai ministeriöt tee valmistelujaan seuraavalle vaalikaudelle umpiossa, vaan tapaavat laajasti eri sidosryhmiä ja pyrkivät keskusteluissa muodostamaan näkemyksen niistä asioista, jotka tulisi seuraavalla vaalikaudella laittaa kuntoon. Ministeriöiden asiantuntemuksen kautta hallitusohjelmaan tulevat monesti kirjatuksi myös ne tavoitteet, jotka eivät ole suuren yleisön kannalta kiinnostavia, mutta joiden edistäminen on toimialan kannalta tärkeää.

Puolueiden ja ministeriöiden valmistelut avaavat mahdollisuuden vaikuttaa. Jokaisen toimijan, jonka toimintaympäristöön poliittinen päätöksenteko ja sääntely tuo raamitusta, tulisi yrittää vaikuttaa siihen, että hallitusohjelmassa on omia, tärkeitä tavoitteita.

Jokaisessa puolueessa on löydettävä ne oikeat taustavaikuttajat ja valmistelijat, joiden kautta asiat voidaan saada osaksi puolueen sisäistä valmistelua. Useimmiten tämä henkilö ei ole puolueen puheenjohtaja, vaan joku muu, näkymättömämpi mutta vaikutusvaltainen toimija. Myös ministeriöissä on virkamiehiä, joilla on keskeinen rooli tiettyjen tavoitteiden valmistelussa. Nämä kohderyhmät eroavat toisistaan, joten viestintää kannattaa mukauttaa sen mukaan, kuka on kuulolla. Selkeä tavoite auttaa, mutta paras tulos syntyy, kun viesti myös puhuttelee vastaanottajaa hänen omasta näkökulmastaan.

Nyt on oikea aika aloittaa vaikuttamistyö kohti seuraavia eduskuntavaaleja. Osa organisaatioista on oppinut kantapään kautta, mitä tapahtuu, jos valmistelut aloitetaan liian myöhään – silloin vaikutusmahdollisuudet ovat jo rajalliset.

Me Tekirillä autamme asiakkaitamme hallitusohjelmavaikuttamisessa. Hyvällä taustatyöllä, oikeiden ihmisten tunnistamisella ja selkeällä viestillä pääsee pitkälle.

Akseli Rouvari
vaikuttajaviestinnän konsultti

Antti Peuraniemi
viestinnän suunnittelija

Henriina Rantala
vaikuttajaviestinnän konsultti

Keimo Hakanpää
vaikuttajaviestinnän konsultti

Konstantin Kouzmitchev
vaikuttajaviestinnän konsultti

Vaikuttajaviestintä-sivulta pääset tutustumaan vaikuttajaviestinnän palveluihimme. Lisää asiantuntijoidemme tekstejä löydät Ajankohtaista-sivulta.