Suomalainen valehtelee tunteistaan ja miellyttääkseen muita – tuore tutkimus kertoo, mistä valehtelemme ja miksi

Umpirehellinen suomalainen ei juuri valehtele – paitsi tunteistaan, rahankäytöstään ja miellyttääkseen muita. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan yli kolmannes suomalaisista on pettänyt kumppaniaan.  

Selvä enemmistö suomalaisista valehtelee omista tunteistaan. Tunteiden kaunistelu on selkeästi yleisempää kuin esimerkiksi palkasta, alkoholinkäytöstä tai rahatilanteesta keksityt hätävalheet. Tiedot selviävät tuoreesta kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten valehtelukäyttäytymistä.  

”Elämme monin tavoin valheiden aikakautta – somessa luodaan kiiltokuvaa, kulissia ja häiriötä, totuus on heikoissa kantimissa maailmanpolitiikkaa myöten. Rakkaushuijaukset ja nettipetokset ovat kasvaneet miljardiluokan bisnekseksi. Silti suomalaiset ovat valehdellessaankin kovin kilttejä ja myötäsukaisia – valehdellaan, jotta toisille ei tulisi hankala olo”, toteaa viestintätoimisto Tekirin toimitusjohtaja Riikka Kouhi.  

Rakkaudesta se suomalainenkin valehtelee 

Suomalaisten moraalikäsitys taipuu usein hekuman hetkellä. Yli puolet vastaajista kertoo joskus himoinneensa varattua ihmistä ja yli kolmannes on pettänyt omaa kumppaniaan.   
 
Toisista ihmisistä puhuttaessa saattaa mukaan joskus uida valkoinen valhe. 45 prosenttia suomalaisista valehtelee muiden olemuksesta, yli viidennes omaan perheeseen ja sukuun liittyvistä mielipiteistä ja 20 prosenttia onnellisuudesta avioliitossa.  
 
Useat vastaajat nimesivät pettämisen pahimmaksi valheekseen, mutta paljon pettämistä tavallisempaa on varastaa työpaikalta ja syyttää muita ihmisiä omista virheistä. 

Lahjominen, seksipalveluiden ostaminen ja hintalappujen vaihtaminen kaupassa ovat sen sijaan suomalaisille harvinaista.  

Ylivoimaisesti eniten suomalaiset valehtelevat miellyttääkseen muita ihmisiä. Emme koston tai kateuden vuoksi. Joka kolmas kertoo valehtelevansa sosiaalisten tilanteiden välttämiseksi sekä arkea helpottaakseen.  

Erojakin ihmisten väliltä löytyy. Mies valehtelee oman asemansa edistämiseksi, nainen pelosta. Alle 30-vuotiaat välttävät valehtelulla sosiaalisia tilanteita, keski-ikäiset helpottavat arkeaan. 

“Keskiluokkaisuuden ihanne maltillisesta ja sopeutuvaisesta ihmisestä elää vahvasti suomalaisten mielessä. Samaan aikaan elämäntapamme on siirtynyt yhteisöjen vahvasta kontrollista yksilönvapauteen ja jokaisen on löydettävä moraalinen kompassinsa itse”, Kouhi jatkaa.  

Pomo hakee työajalla uutta työtä ja keskustaoikeistolainen salaa rattijuopumuksensa 

Vaikka valtiovarainministeri käyttää v-sanaa opposition toiminnasta, puolueiden kannattajat eivät eroa toisistaan epärehellisyydessä. Suomalaiset vasemmalta oikealle valehtelevat yhtä tasaisesti niin painostaan, perhesuhteista kuin työtilanteestaankin. Joitakin kiinnostavia eroja äänestäjäryhmien väliltä kuitenkin löytyy.  
 
Perussuomalaisten kannattajat valehtelevat muita enemmän alkoholinkäytöstään ja äänestyskäyttäytymisestään sekä trollaavat tai esiintyvät useammin jonain muuna henkilönä netissä. Demarit himoitsevat varattuja ja pettävät muita äänestäjäryhmiä enemmän.  
 
Keskustan kannattaja väittää valheellisesti pitävänsä anopistaan ja kolmannes on selannut puolisonsa puhelimen salaa läpi. Perussuomalainen ja keskustalainen tarttuvat juopuneena rattiin muita enemmän. Vihreiden kannattajalle tärkein motivaatio valehtelulle on muiden miellyttäminen, kun demareista vain puolet valehtelee miellyttääkseen.  
 
Poliittista taustaa enemmän suomalaiset eroavat kuitenkin ammattiryhmän perusteella.  
 
76 prosenttia valehtelee rahankäytöstään, ja pomo ja työtön valehtelevat siitä lähes yhtä paljon. Johtavassa asemassa oleva valehtelee äänestyskäyttäytymisestään ja 70 prosenttia kyselyyn vastanneista johtajista on hakenut muita töitä työajalla. Yrittäjä taas on muita ammattiryhmiä taipuvaisempi kertomaan väritettyä totuutta vakuutusyhtiölle ja antamaan vääriä tietoja Kelalle tai myymään jotain, jonka kuvaus ei vastaa todellisuutta. 60 prosenttia suomalaisista on joskus vienyt jotain luvatta työpaikaltaan.  

Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö Verian, ja kyselyyn vastasi 1031 suomalaista 30.5.–6.6. välisenä aikana. Tutkimuksen kohderyhmän muodosti 18 vuotta täyttänyt väestö manner-Suomessa, ja tulokset on vakioitu vastaamaan kohderyhmää. Virhemarginaali on suurimmillaan 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.  

Lisätiedot: 
Riikka Kouhi  
toimitusjohtaja 
Tekir 
[email protected] 
+358 40 558 2385