Sanna Marinin viestintää leimaa hallintojargon ja ilmeisin selitys sille unohtuu

”Toimivaltainen viranomainen.”
”Lainsäädäntökehikko.”
”Valmiuslain pykälän 106. käyttöönotto.”

Esimerkiksi näillä termeillä pääministeri Sanna Marin on viestinyt siitä, miten Suomi on luovimassa koronan kolmannen aallon läpi.

Helsingin Sanomien toimittaja Marko Junkkari ihmetteli 21.3. aiheellisesti, miksi valtakunnan vaikutusvaltaisin poliittinen päättäjä on alkanut pitää kansalle hallinto-opin johdantokursseja julkisuudessa. Junkkari totesi syyn olevan yksinkertainen: Marinilta kysytään jatkuvasti hallinnon tasoista ja juridiikasta ja pääministerihän vastaa, kun kerran kysytään.

Ihan näin yksinkertainen selitys ei kuitenkaan välttämättä ole. Poliitikkojen on joskus tiedetty vastaavan myös ohi kysymyksen ja taitavana esiintyjänä Marin toki osaa myös kyseisen taidon.

Sen sijaan kyse voi olla siitä, että Marin todella hahmottaa koronan torjunnan hallintorakenteen, toimivaltaisten viranomaisten vastuiden ja lainsäädäntökehikon kautta.

Sillä toisin kuin Twitterin antenniosasto väittää, ei Marin tietenkään ole koulutukseltaan Sokoksen kassa, yhtään sen enempää kuin Olli Rehn on varaosamyyjä tai Hjallis Harkimo trukkikuski. (Rehn oli kesätöissä autotarvikeliikkeessä, Harkimo trukkikuskina satamassa. Marin on työskennellyt myyjänä Sokoksen Tampereen tavaratalossa vuosina 2004–2005.)

Sanna Marin on koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri. Ja sen olemme me suomalaiset viimeisen vuoden aikana huomanneet.

Jos työkalusi on vasara, ongelmat tyypillisesti näyttävät nauloilta

Kuluneen sanonnan mukaan, jos työkalusi on vasara, ongelmat tyypillisesti näyttävät nauloilta. Johtajaylilääkäri näkee koronanhoidon tehohoitopaikkojen riittävyytenä. Ekonomisti elvytyksen ja yritystukien kohdentamisena. Koulupsykologi nuorison kasvavan pahoinvoinnin estämisenä.

Tämähän ei sinänsä kerro ihmisen pätevyydestä, oikeastaan päinvastoin. On vain luonnollista, että koulutus ja ammatillinen kokemus ohjaavat ajattelua. Monissa tehtävissä nimenomaisesti edellytetään syvää ja kapeaa osaamista.

Eikä Marin suinkaan ole ainoa poliitikko, jonka viestintää koulutustausta värittää. Tuoreessa muistissa on varatuomari Sauli Niinistön (joka parhaillaan hoitaa tasavallan presidentin tehtävää) kommentit venäläisen oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin ehdonalaisen rikkomisesta saamasta tuomiosta. Ylen mukaan Niinistö oli todennut, että ”tuomio ei mitenkään istu suomalaiseen oikeusperinteeseen tai oikeusjärjestelmään, Venäjän lainsäädäntöä en tunne”.

On luonnollista ja jopa monilla tavoin eduksi, että Marin koulutuksensa nojalla tuntee suomalaisen hallintoapparaatin. On inhimillistä, että hän kertoo mielellään asioista, jotka tuntee ja osaa.

Poliitikko on valittu viestimään siitä, minkälaisia arvovalintoja tehdään ja miksi.

Samalla vaarana on teknokraattisuus, joka paikoin tihkuu läpi Marinin viestinnästä. Pääministeri ei ole mikään hallintokamreeri, vaan ylimmän koronanyrkin johtaja, jonka tehtävä on miettiä kokonaisuutta. Enemmistöhallituksen johtajalla on käytössään virkamieskunta, joka on myös usein luontevin taho kertomaan, miten hallinnollisen koneiston rattaat pyörivät. Poliitikko on puolestaan valittu viestimään siitä, minkälaisia arvovalintoja tehdään ja miksi.

Pääministeri on ottanut itselleen ison vastuun maan koronastrategiasta. Viestintä on nyt yksi tärkeimmistä työkaluista tavoitteiden saavuttamiseksi. Sen sijaan, että ruutuajan käyttää hallinto-opin luentoihin, olisi kansaa tärkeätä motivoida luomalla toivoa ja houkutteleva kuva tulevaisuudesta. Joe Biden lupasi rokotusohjelmansa varmistavan, että amerikkalaiset pääsevät grillaamaan itsenäisyyspäivänä 4. heinäkuuta. Marin voisi puolestaan vaikka kertoa, miten juhannuksena on jälleen oikea aika lähteä mökille.

Tuukka Hetemäki
Johtava asiantuntija