Mitä hallitusohjelmasta pitäisi ajatella? – seitsemän nostoa
Noin seitsemän viikon urakan jälkeen hallitusohjelma julkaistiin 16.6. ja näyttää siltä, että kesälomille siirrytään pääministeri Petteri Orpon johtaessa maata. Hallitusohjelma on kaikkien aikojen pisin, liitteineen 244 sivua. Ohjelman myötä Suomi siirtyy aidosti uuteen asentoon. Uusi hallitus muokkaa työmarkkinoita, sosiaaliturvaa ja maahanmuuttoa isolla kädellä. Samalla luodaan kasvua energiainvestointeja tukemalla sekä isolla infrapaketilla.
Tekirin vaikuttajaviestinnän asiantuntijat antoivat neuvotteluiden aluksi seitsemän tärppiä asioiden seuraamiseen. Nyt arvioidaan samojen tärppien kautta sitä, mikä muuttuu ja millä tavalla. Matka hallitusohjelmaksi ei ollut kaikkein helpoin, mikä näkyi RKP:n ja perussuomalaisten julkisena nokitteluna. Toisaalta neuvotteluiden sisällöstä hiiskuttiin vähemmän kuin neljä vuotta sitten, mikä antoi edellytykset linjata isoista reformeista.
Orpon ohjelman nimi on Vahva ja välittävä Suomi. Molempia elementtejä ohjelmasta löytyykin. Esimerkkeinä välittämisestä on mainittava hallituksen linjaukset asunnottomuuden poistamisesta sekä panostuksista nuorten mielenterveyden hoitoon. Vahvoja ovat kirjaukset ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, kansallisen edun ensisijaisuudesta EU-vaikuttamisessa tai huoltovarmuuden turvaamisessa.
1. Hallitus tekee ohjelmansa perusteella noin 4.2 miljardin euron menosopeutukset neljän vuoden aikana. Tämän lisäksi noin 1.8 miljardia euroa lasketaan syntyvän rakenteellisten toimien työllisyysvaikutuksista. Ohjelman liiteaineistossa on laaja taulukko, jossa menoleikkauksia käydään läpi. Ohjelman sosiaaliturvan ja työttömyysturvan sekä asumistuen muutokset ovat sellaisia, että on oletettavaa niiden tasapainottavan julkista taloutta. Sen sijaan sote-kustannusten hillinnän osalta kirjaukset ovat epämääräisempiä (niistä myöhemmin tarkemmin).
2. Hallitus todella lähtee purkamaan Suomen viimeisiä monopoleja. Rahapeleissä siirrytään Veikkauksen monopolista rajoitettuun lisenssijärjestelmään, jossa ulkomaiset rahapeliyhtiöt voivat hakea lisenssiä Suomen rahapelimarkkinoilla toimimiseen. Monopolin purku koskee online-kasinopelejä sekä online-vedonlyöntiä.
Hallitus toteuttaa apteekkijärjestelmän uudistuksen, jossa apteekkien harjoittaminen on mahdollista osakeyhtiömuodossa, toimintaa on mahdollista ketjuttaa ja harjoittaa apteekkitoimintaa vain verkossa. Yleisimpien itsehoitolääkkeiden myynti sallitaan myös apteekkien ulkopuolella. Selvitettävää riittää, mutta näyttäisi siis siltä, että lääkkeiden vähittäismyynti muuttuu isosti hallituskaudella.
Alkon monopolin purulla spekuloitiin neuvotteluiden aikana ja tihkuneiden tietojen mukaan alkoholimyynnin vapauttaminen oli jo pitkällä. Lopputuloksena kaupassa myytävien käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien prosenttiraja nousee 5,5 prosentista 8 prosenttiin. Viinin vapauttamista selvitetään, samoin alkoholipolitiikan siirtoa STM:östä TEM:öön.
3. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua aiotaan todella hillitä noin 1.3 miljardin euron edestä vaalikauden aikana. Tähän on tarkoitus päästä lukuisilla toimilla, kuten hoitotakuun, hoitajamitoituksen ja vammaispalvelulain lainsäädäntöjen voimaanastumista siirtämällä, asiakasmaksujen korotuksilla sekä muutoksilla hyvinvointialueiden rahoitusmalliin. Pääosa eli 874 miljoonaa 1.3 miljardista aiotaan säästää hyvinvointialueiden toimintaa kehittämällä ja toimintatapoja muuttamalla. Suhtaudun tähän skeptisesti, koska ohjelmasta on vaikea saada selvyyttä siihen, miten tämä aiotaan käytännössä tehdä. Merkittävä osa hyvinvointialueista tulee tekemään kuluvana vuonna alijäämää ja sopeutustarpeet ovat jo valmiiksi suuret. Tarvitaan siis konkretiaa, jotta tämä säästö muuttuu todeksi.
4.Hallitus toteuttaa Suomen lähihistorian suurimmat sosiaaliturvan uudistukset, mikäli sen suunnitelmat toteutuvat. Nykyiset perusturvaetuudet on tarkoitus korvata siirtymäajan jälkeen yhdellä yleistuella, joka vähentyy lineaarisesti työtulojen noustessa. Toimeentulotukeen tehdään kokonaisuudistus, jonka tavoitteena 100 miljoonan julkistaloutta säästävä vaikutus. Toimeentulotuen saamisen olosuhdearviointia tiukennetaan ja tuen saamisen velvoittavuutta lisätään. Myös asumistuen saamisen ehtoja kiristetään selvästi luopumalla 300 euron ansiotulovähennyksestä, korottamalla perusomavastuuta ja asettamalla tuella varallisuusraja. Lisäksi ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan tehdään porrastus, työssäoloehtoa pidennetään ja omavastuupäiviä lisätään. Tahtoa sosiaaliturvan uudistamiseen siis on, mutta uudistaminen on hankalaa niiden risteävien kannustimien ja keskinäisen riippuvuuden takia.
5. Ilmasto- ja energiapolitiikan kokonaisuus on yllättävän tasapainoinen ottaen huomioon, miten vaikeaa kokonaisuudesta oli neuvotella. Kokonaisuus on monipuolinen, laadukas ja eteenpäin katsova. Edellisen hallituksen ilmastolain tavoitteet pidetään voimassa ja näin ollen hiilineutraalisuusvuosi ja taakanjako sektoreittain pysyy ennallaan. Uusi hallitus korostaa enemmän puhtaan energian investointien ja teknologian merkitystä tavoitteeseen pääsyssä. Suomen vihreän vedyn, tuulivoiman ja aurinkovoiman investoinnit ovat kuitenkin sitä luokkaa jo nyt, että on helppoa allekirjoittaa teollisuuden ja tuotannon merkitys päästövähennysten saavuttamisessa.
Jakeluvelvoitetta koskevat kirjaukset ovat kallis kauneusvirhe ohjelmassa. Hallitus nimittäin lupaa, ettei liikennepolttoaineiden hinta nouse sen toimenpiteiden takia. Jakeluvelvoitteen noston vaikutus luvataan kompensoida kuluttajille. Bensan hinnan pitäminen ennallaan maailman muuttuessa on tuhoon tuomittu yritys eikä kannusta kulutuksen vähentämiseen tai autokannan uudistamiseen. Tähän kalliiseen kompensaatioon tultaneen palaamaan vielä hallituskauden aikana.
6. Perussuomalaisten toiveiden mukaisesti maahanmuuttopolitiikka todella muuttuu uuden hallituksen myötä. Turvapaikan hakemisen edellytyksiä ja kansalaisuuden saamista vaikeutetaan. Samoin toimeentulotuen saamisen ja perheen yhdistämisen ehtoja kiristetään. Tavoitteena on, ettei Suomi erottaudu muista pohjoismaista liberaalimmalla maahanmuuttopolitiikalla. Kiintiöpakolaisia luvataan ottaa 500 vuodessa.
Työperäisessä maahanmuutossa siirrytään valikoivampaan järjestelmään. Korkeasti koulutetuille osaajille luvataan nopeutettu kaista, kun samalla pienipalkkaisempien töiden tekijöiden tuloa suitsitaan korottamalla työntekijän oleskeluvan tulorajoja 1600 euroon.
Maahantulon kiristymisen vastapainona lupaprosessit luvataan laittaa kuntoon hyödyntämällä automaattista päätöksentekoa ja asettamalla tiukat tavoiteajat lupakäsittelylle. Työelämässä tapahtuvasta hyväksikäytöstä annettavia rangaistuksia kiristetään ja valvontaa lisätään. Kotouttamisen merkitystä korostetaan ohjelmassa. Näkökulmana on se, että onnistunut kotoutuminen on edellytys kansalaisuudelle, mutta samalla edellytetään maahantulijalta sitoutumista toimenpiteisiin. Anekdoottina mainittakoon, että kotouttaminen sanana esiintyy ohjelmassa 49 kertaa.
7. Työelämän sääntelyä koskevat kirjaukset laittavat työmarkkinoita uuteen järjestykseen. Hallitus toteuttaa tiukennuksia työntekijöiden lakko-oikeuteen rajaamalla poliittisten lakkojen kestoa, suhteuttamalla niiden kohdentumista neuvotteluosapuoliin ja korottamalla laittomien lakkojen sakkomaksuja. Myös laittomaan lakkoon osallistuvalle työntekijälle on tulossa 200 euron päiväkohtainen seuraamusmaksu.
Paikallista sopimista hallitus edistää Sipilän hallituksen aikana sovitun kolmikantaisen sopimuksen pohjalta sillä poikkeuksella, ettei se edellytä työntekijäpuolen neuvottelijan olevan luottamusmies. Palkkaamista helpotetaan siten, ettei alle vuoden kestävissä työsopimuksissa määräaikaisuudelle tarvitse olla enää perustetta. Työntekijän irtisanomista helpotetaan siten, että jatkossa irtisanomiselle riittäisi asiallinen syy. Myös ensimmäisestä sairaslomapäivästä aiotaan tehdä palkaton, ellei työehto- tai työsopimuksessa ole toisin sovittu. Näissä linjauksissa riittää nieleskeltävää Hakaniemessä. Luvassa on myrskyisiä aikoja työmarkkinoilla.
Vaikuta tai ole vaikutettu
Mihin ja miten nämä seitsemän teemaa sitten vaikuttavat tulevien vuosien aikana? Me Tekirissä teemme syvällistä analyysityötä hallitusohjelmaan liittyen ja autamme asiakkaitamme ymmärtämään niin muuttuvaa yhteiskunnallista toimintaympäristöä, tunnistamaan tulevat avainpäättäjät, kuin vaikuttamaan tuloksellisesti seuraavienkin vuosien ajan.
Nyt kun hallitusohjelma on valmis, keskeiset elementit hallituskauden vaikuttamiselle ovat olemassa. Tie hallitusohjelmakirjauksesta valmiiksi lainsäädännöksi ja toteutukseen on mutkainen ja pitkä. Valmistelun aikana kannattaa edelleen vaikuttaa.
Asiantuntijamme ovat käytettävissänne.
Mikko Koskinen
Johtava konsultti, vaikuttajaviestintä
Kirjoittaja työskentelee Tekirillä vaikuttajaviestinnän palveluiden parissa. Tekirin asiantuntijat kirjoittavat säännöllisesti katsauksia ajankohtaisiin aiheisiin. Mikon ja muiden viestinnän ammattilaistemme teksteihin voit tutustua lisää täällä.