Vuoden pimeimmän ajanjakson koitteessa maanalaiset muinaiset saapuvat vierailemaan luonamme. Jo ammoisista ajoista alkaen tämä vuodenaika on ollut mystinen ja pelottavakin pimeän saapumisen aika. Välitila, jolloin vainajat, haltiat ja pyhät ovat hetken joukossamme, kirjoittavat Tekirin viestintäkonsultit Teppo Similä ja Anu Mikkola.
Halloweenia on kritisoitu amerikkalaisena tuontitavarana, joka ei kuulu Suomeen. Toimittaja Ruben Stiller esimerkiksi kuvasi Radio Suomen Pyöreässä pöydässä (28.10.) halloweenin olevan ”jonkinlaista kulttuuri-imperialismia, jota hölmöt suomaiset imitoivat”.
Perinnetietoiset tahot puolestaan ovat yrittäneet muistuttaa suomalaisesta kekriperinteestä. Satokauden juhlasta, josta jo Mikael Agricola mainitsee 1550-luvulla.
Juhlien ympärillä käytävät kulttuurisodat lienevät ikuisia. Osittain jopa viihteellisiä. Ainaisen leiriytymisen sijaan olisi kuitenkin virkistävää löytää yhteisiä tavoitteita. Vuoden pimeimmän ajan juhlistaminen ei ole joko tai. Se voi olla sekä että.
Markkinointiviestinnän osaamisella olisi tässäkin paljon annettavaa.
Halloween-kurpitsa on tainnut tulla jäädäkseen. Ja mikäs siinä, kurpitsa on hieno ja monikäyttöinen kasvis. Kaiken lisäksi monelle suomalaiselle halloween-kurpitsa on tuttu jo 1960-luvun iki-ihanista Tenavat-sarjakuvista. Ressun ja kumppaneiden tuliaisista ei oikein mieltään haluisi pahoittaa.
Mutta paljon halloweenissa tuntuu niin kovin päälle liimatulta ja irtonaiselta. 2020-luvun automarketit täyttyvät muutaman päivän ajaksi noitahatuista ja tökeröistä namusista. Halloween on otsikko, jonka alla voi esitellä uusimmat tarjouksensa ja toivotella sosiaalisessa mediassa mukavaa viikonloppua. Kertakäyttöinen ja mielikuvitukseton krääsä ei liene trendiennusteiden kärjessä.
Suomalaista kekrin juhlintaa 1800-luvun asussaan ei sellaisena enää saada – ja hyvä niin. Mutta muinaissuomalaisesta perinteestä riittäisi paljon ammennettavaa monelle nykybrändille. Jo pelkästään kekrijuhlan murreasut ovat kiehtovia sanoja. Kekrin lisäksi eri puolilla Suomea juhla on ollut nimeltään köyri, köyry, keyri ja keuri. Myös kekriajan muinaiset hahmot ovat kiehtovia. Kekrin aikaan talosta taloon on Suomessa liikuskellut muun muassa hahmo nimeltä Köyrimörkö. Vastaavia karnevalistisia hahmoja ovat olleet myös köyritar ja köyripukki, Köyrimörön, köyrittarien ja köyripukkien hupailuna on ollut aivan samanlainen kujeilu, jonka tunnemme amerikkalaisessa ”trick or treat” -muodossaan. Suomessa ovelle tulijat pyysivät kestitystä ja uhkasivat rikkovansa uunin, mikäli tarjottavaa ei tule. Hirmuinen rangaistus kylmässä ja pimeässä maassa!
Ruotsalaisilla on Ikean Färgrik-mukinsa ja blåkläderinsä sekä hästensinsä. Brändit, jotka eivät häpeile taustaansa, vaan tekevät siitä vahvuutensa. Köyrimörkö ja köyritär huutavat jotain samanlaista. Ja ovat varmasti valmiita saapumaan juhliin takaisin 2020-luvun asuissaan.
Viestinnän tehtävänä on rakentaa siltaa yrityksen tarkoituksen, liiketoiminnallisten tavoitteiden ja sidosryhmien välille. Aidosti merkityksellisen sisällön luominen on nykyajan sisältöähkyn keskellä haasteellista ja luovien ideoiden synnyttäminen hankalaa ilman että tarttuu populäärikulttuurin kevyimpiin elementteihin.
On toiveesi sitten juurruttaa yrityksesi paikka markkinassa tai saada viestisi kuuluviin myös yhteiskunnan päättävissä elimissä, me voimme auttaa. Uskalla siis kysyä rohkeasti, olemme täällä teitä varten vuodenajasta riippumatta.
Toivotamme kaikille rentouttavaa pyhää ja rohkeutta kohdata hiljaisuus. Tai köyrimörkö.
Teppo Similä
Viestintäkonsultti
Anu Mikkola
Viestintäkonsultti
