Kehysriihestä uudistuksia ja talouskasvua – hallitus puun ja kuoren välissä

Kehysriihi on keskeinen tapahtuma Suomen talouspolitiikassa. Se on hetki, jolloin hallitus linjaa valtiontalouden tulevaisuudesta, kuten verotuksesta, budjetista ja muista talouspolitiikan painopisteistä. Vuoden 2024 kehysriihi ei tule olemaan tässä poikkeus, ja se on herättänyt jo etukäteen kiivasta keskustelua ja monenkirjavia odotuksia.

Vuoden 2024 ensimmäinen puolisko tarjoaa politiikan seuraajille kahdet mielenkiintoiset vaalit sekä talouspolitiikan osalta erittäin merkityksellisen kehysriihen. Poikkeuksellisen mielenkiintoisen kehysriihestä tekee se, että pääministeri Orpon hallitus joutuu päättämään merkittävistä lisäsopeutuksista valtion velkaantumisen hillitsemiseksi vain vuosi hallitusohjelmaneuvotteluiden jälkeen.

Hallituksen tavoitteena kehysriihessä on tasapainottaa budjettia, edistää työllisyyttä ja luoda edellytyksiä talouskasvulle. Lisäksi kehysriihessä pohditaan talouden ohjauskeinoja. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi julkisen sektorin investointeja ja veropoliittisia ratkaisuja. Verotukseen liittyvät muutokset ovatkin usein kehysriihen keskeisiä kysymyksiä ja hallituspuolueiden välisiä kiistakapuloita.

Tämän vuoden osalta mielenkiintoinen kysymys onkin, millaisiin veroratkaisuihin hallitus lopulta päätyy. On erittäin todennäköistä, ettei hallitus pysty pitämään kiinni aiemmasta linjastaan, jossa työnverotusta tai kokonaisveroastetta kiristäviä ratkaisuja ei tehtäisi. Tapa, jolla veronkorotuksia tehdään, on omiaan lisäämään riihen jännitteitä hallituspuolueiden välillä.

Pääministeri nimitti aiemmin talvella kansanedustaja Matias Marttisen johtamaan hallituspuolueiden edustajista koostuvaa työryhmää, jonka tehtävänä on löytää yhteinen näkemys lisäsopeutustoimista, jottei Suomi ajaudu lähivuosina EU:n tarkkailuluokalle talousongelmiensa takia. Kevään kehysriihen lopullinen anti onkin pitkälti kiinni tämän työryhmän aikaansaannoksista.

Eläkekeskustelu nousi pöydälle

Keskustelu sopeutustoimista on kevään edetessä kääntynyt eläkkeisiin, joista leikkaamisen eritoten perussuomalaiset ovat nähneet yhtenä ratkaisuna. Toinen päähallituspuolue kokoomus puolestaan ei ole perussuomalaisten kanssa asiasta samoilla linjoilla. Toisena merkittävänä kokonaisuutena sopeutuspuolella tulee olemaan sosiaali- ja terveyspalvelut, joiden ei kuitenkaan odoteta aiheuttavan yhtä suurta debattia hallituksen sisällä. Tarkalla silmällä kannattaa seurata, minkälaisen asennon RKP ottaa keskusteluissa eläke- ja sote-säästöistä.

Kehysriihessä tehtävät päätökset vaikuttavat monin tavoin suomalaisten arkeen ja talouden kehitykseen. On kuitenkin tärkeää huomata, etteivät kehysriihen päätökset välttämättä näy heti vaan vasta pitkällä aikavälillä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että tuleva kehysriihi on yksi tärkeimpiä tapahtumia koko hallituskaudella. Orpon hallituksen liima on yhteinen huoli Suomen taloudesta, ja nyt hallitusohjelmassa neuvoteltuihin reippaisiin sopeutustoimiin joudutaan tekemään lisäkiristyksiä.

Markus Vierumäki
Vaikuttajaviestinnän konsultti

Keimo Hakanpää
Viestinnän suunnittelija

Teksti on osa Tekirin Politiikkaluotainta. Politiikkaluotaimen voit tilata itsellesi täältä. Tekirin asiantuntijat kirjoittavat säännöllisesti katsauksia ajankohtaisiin aiheisiin. Markuksen, Keimon ja muiden viestinnän ammattilaistemme teksteihin voit tutustua laajemmin täällä.