Hallitusohjelmien pituus ja merkittävyys ovat muuttuneet maailman mukana. Lyhyistä papereista on siirrytty yhä enemmän pilkkujen oikomiseen ja hyvin pitkäjänteiseen työhön. Tekirin johtava konsultti Mikko Koskinen avaa syitä miksi jokaisen organisaation, jonka toimintaympäristö on Suomi, tulee hyvissä ajoin edistää omaa hallitusohjelmavaikuttamistaan.
Hallituspohjien moninaisuus edellyttää vaikuttamista vakaassakin ajassa
Suomalainen poliittinen järjestelmä on omanlaisensa. Meillä on historiassa ollut enemmistöhallituksia, joihin on samanaikaisesti mahtunut oikeistoa ja vasemmistoa, vihreitä ja keskustaa ja lähes poikkeuksetta RKP. Suomen enemmistöhallituksia ei voi verrata vähemmistöhallitusten Ruotsiin, Norjaan tai Tanskaan, Islannista puhumattakaan. Pohjoismaiden joukossa nimenomaan suomalaisten eduskuntapuolueiden kyky muodostaa koko vaalikauden istuvia enemmistöhallituksia on ollut erikoista.
Kaikki on kuitenkin muutoksessa 2000-luvulla. Euroopassa on nähty, että suurten kansanpuolueiden; kristillisdemokraattien tai sosialidemokraattien aika vallan vuorottelijoina on ohi niin Ranskassa, Italiassa, Espanjassa kuin Saksassakin. Muusta Euroopasta on tulossa samankaltainen kuin Suomi. Enemmistöhallituksia rakennetaan useamman puolueen varaan, koska yhdellä tai kahdella puolueella ei enää ole riittävästi paikkoja enemmistöhallituksen muodostamiseen. Samalla hallitsemisesta on tullut olennaisesti vaikeampaa. Suomessa on vaikea kuvitella, että joku poliitikko istuisi Angela Merkelin tapaan pääministerinä 16 vuotta yhtäjaksoisesti.
Itse asiassa Paavo Lipposen II hallitus on viimeisin, joka jatkoi ns. vanhalta pohjalta ilman puoluevaihdoksia. Johtavat poliitikot ovat vaihtuneet myös 2000-luvulla verraten nopeasti. Matti Vanhanen on puolestaan viimeinen pääministeri, joka on onnistunut vaaleissa uusimaan paikkansa. Vaikka suomalaisessa politiikassa on pyrkimys jatkuvuuteen ja yhteisymmärryksen vaalimiseen, hallituksen vaihtuessa moni tärkeänä aiemmin pidetty asia unohdetaan ja tilalle nousee joukko uusia asioita. Siksi eduskuntavaalit ja niitä seuraavat hallitusneuvottelut ovat tärkeä vaikuttamisen paikka kaikille, joille Suomi toimintaympäristönä on keskeinen.
Muutoksen tahti korostaa hallitusohjelman merkittävyyttä
Hallitusohjelmien pituus ja muoto ovat vaihdelleet vuosikymmenten saatossa. Siinä missä 80-luvun hallituksille riitti pari liuskaa lähinnä talouspolitiikkansa kuvaamiseen, on nykyisessä hallitusohjelmassa yli 200 sivua tavoitteita ja linjauksia. Hallitusohjelmien pitenemiseen on useita syitä. Ensinnäkin maailma on tänään huomattavasti monimutkaisempi kuin 40 vuotta sitten. Ehkä suurimpana muutoksena on Suomen EU-jäsenyys, joka on tuonut runsaasti uutta ylikansallista regulaatiota ja valmistelua, johon on otettava kantaa myös hallitusohjelmassa. Toisaalta kyse on luottamuksesta. Mitä luottavaisempia hallituskumppanit ovat siihen, että porukalla tehdään hyviä asioita ilman että jokainen pilkku on kirjattuna hallitusohjelmassa, sitä lyhyempi ohjelma on mahdollista tehdä. Tuppaa olemaan niin että mitä enemmän puolueita on hallituksessa, sitä enemmän puolueet haluavat varmistaa, että omat tärkeät asiat ovat ohjelmassa varmasti mukana.
Hallitusohjelman pituuden ja yksityiskohtaisuuden kasvaessa hallitusohjelman merkitys on korostunut. Se on työohjelma ja listaus niistä asioista, joita hallitus aikoo neljän vuoden aikana saada aikaiseksi. Se tuo osaltaan ennakoitavuutta poliittiseen päätöksentekoon. Toisaalta jokainen hallitus on joutunut toteamaan, että maailma muuttuu kovin paljon neljän vuoden aikana ja osa hallitusohjelmasta vanhenee käsiin kauden aikana. Harvemmin silti ohjelmia on kokonaan hylätty, koska yhdessä sovitut poliittiset tavoitteet ovat se viimekätinen liima, joka pitää hallitusta pystyssä.
Julkisuudessa puolueiden kädet näyttävät olevan täynnä vaalityötä aluevaaleja varten. Lähitulevaisuudessa seurataan myös sitä, miten hallitus selviytyy itselleen asettamastaan työllisyystavoitteen toteuttamisesta sekä ilmastotoimien arvioinnista ensi keväänä. Taustalla tehdään kuitenkin jo valmistelutyötä seuraavan hallitusohjelman tavoitteiksi.
Eduskuntavaalitavoitteet ja hallitusohjelmakirjaukset kulkevat puolueiden valmistelussa osin samassa prosessissa. Myös ministeriöissä kasataan omia tavoitteita seuraavaa hallitusohjelmaa varten. Maailma ei tule valmiiksi yhdessä vaalikaudessa ja sen virkakoneisto hyvin tietää. Vaikka poliitikot vetävät hallitusneuvotteluita, on ministeriöiden johtavilla viranhaltijoilla iso rooli asiantuntijoina.
Milloin mukaan vaikuttamaan?
Olennaista on tiedostaa se, etteivät puolueet tai ministeriöt tee valmistelujaan seuraavalle vaalikaudelle umpiossa, vaan tapaavat laajasti eri sidosryhmiä ja pyrkivät keskusteluissa muodostamaan näkemyksen niistä asioista, jotka tulisi seuraavalla vaalikaudella laittaa kuntoon. Ministeriöiden asiantuntemuksen kautta hallitusohjelmaan tulevat monesti kirjatuksi ne tavoitteet, jotka eivät ole suuren yleisön kannalta kiinnostavia, mutta joiden edistäminen on toimialan kannalta tärkeää.
Puolueiden ja ministeriöiden valmistelut avaavat mahdollisuuden vaikuttamiselle. Ja jos en ole jo sitä riittävän vahvasti todennut; jokaisen toimijan, jonka toimintaympäristöön poliittinen päätöksenteko ja regulaatio tuo raamitusta, tulisi yrittää vaikuttaa siihen, että hallitusohjelmassa on hyviä tavoitteita sisällä. Toimintaympäristöön ei tarvitse vain sopeutua, jos on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaiseen suuntaan toimialan regulaatio kehittyy.
Nyt on käsillä viimeiset hetket omien tavoitteiden kirkastamiselle seuraavalla vaalikaudelle. Missä on ongelma? Mikä olisi sovelias ratkaisu? Miksi asialla on laajempaa yhteiskunnallista merkitystä? Kun tavoitteet ovat itselle selviä, niitä on helpompi viestiä muille. Näiden kysymysten pohdinnassa yrityksen hallituksella on luonteva rooli operatiivisen johdon sparraajana. Monesti on niin, että yhteiskunta- ja toimintaympäristöanalyysin teko tarvitsee yhteistä työstämistä ja irrottautumista operatiivisesta toiminnasta.
Jokaisesta puolueesta on löydettävä ne oikeat valmistelijat, joiden kautta asioita voi viedä sisäiseen valmisteluun mukaan. Ja ei, oikea henkilö ei ole puolueen puheenjohtaja suurimmassa osassa tapauksista. Myös ministeriöistä on löydettävissä ne virkamiehet, jotka vastaavat tietyn tavoitteen kannalta tärkeästä valmistelusta. Nämä kohderyhmät ovat erilaisia. Oman tavoitteen selkeys auttaa, mutta jos kykenee säätämään viestiä sen mukaan, mikä on vastaanottajalle mieluista kuultavaa, vielä parempi.
Me Tekirillä olemme valmiita auttamaan hallitusohjelmavaikuttamisessa. Tilaisuutta tehdä Suomesta ja toimintaympäristöstä parempi ei kannata jättää käyttämättä. Hyvällä taustatyöllä, oikeiden ihmisten löytämisellä ja selkeällä viestillä pääsee hallitusohjelmavaikuttamisessa pitkälle.
Mikko Koskinen
Johtava konsultti
Kirjoittaja on toiminut aiemmin valtiosihteerinä Valtioneuvoston kansliassa ja Liikenne- ja viestintäministeriössä sekä hallitusneuvotteluiden koordinaattorina keväällä 2019. Ennen sitä hän toimi poliittisen valmistelun päällikkönä SDP:n puoluetoimistolla vastaten eduskuntavaali- ja hallitusohjelmatavoitteiden laadinnasta.