Politiikan syksy kerää kierroksia alue- ja kuntavaalien lähestyessä
Politiikan syyskaudella eduskunnassa puhututtavat sote-alueiden tilanne ja tulevat kuntavaalit. Vasemmistoliitolla on edessään erittäin kiinnostava puheenjohtajavaihdos. Hallitusyhteistyössä huomio kiinnittyy kokoomuksen ja perussuomalaisten yhteispelin toimivuuteen.
Hyvinvointialueet aloittivat työnsä vuoden alusta 2022. Alusta saakka kritisoitu malli ei ole kyennyt ratkaisemaan käytännössä mitään sille asetetuista tavoitteista. Tällä hetkellä yt-uutisia kuullaan monilta suunnilta alueiden taloustilanteiden ollessa kautta linjan huonoja. Vastuuministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) on kertonut tulevan hallituskauden (2027-2031) mahdollisesti pitävän sisällään linjauksia hyvinvointialueiden määrästä.
Huhtikuussa järjestettävissä kunta- ja aluevaaleissa valitaan uudet päättäjät hyvinvointialueille, mutta puolueiden mielessä siintää jo valtakunnan tason päätöksenteko hyvinvointialueiden kohtaloista. Väkisinkin politiikan tarkkailijan mieliin juolahtaa ajatus siitä, että ollaanko nyt valitsemassa päättäjiä monelle alueelle, joita tullaan jo lähitulevaisuudessa yhdistämään.
Jatkuuko vasemmistoliiton menestys ja hallituksen johtokaksikon rakkaus?
Puoluekentällä vasemmistoliitto on ison muutoksen edessä. Puoluetta pitkään johtanut Li Andersson valittiin kesäkuussa Euroopan parlamenttiin historiallisella äänimäärällä. Ennakkokaavailuissa puheenjohtajaksi on vahvimmin ehdolla kansanedustaja Minja Koskela. Koskela sopii hyvin Anderssonin työn jatkajaksi. Itsenäinen some-tähteyden kautta rakennettu brändi istuu hienosti puoluekentän vasempaan laitaan. Pelkästään somen varaan Koskela ei asemaansa ole rakentanut. Eduskuntatyönsä lisäksi hän on toiminut näkyvissä rooleissa Helsingin kaupunkipolitiikassa.
Puoluekannatuksia ja äänestäjien potentiaalisia vaihtoehtoja tutkittaessa on huomattu, etteivät äänestäjät usein liiku poliittisen kentän laidalta toiselle. Vasemmistoliiton menestyksen avain tuleekin olemaan osaltaan siinä, miten Koskela vertaantuu äänestäjien silmissä SDP:n Antti Lindtmaniin ja vihreiden Sofia Virtaan.
Kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitusyhteistyö on isossa kuvassa sujunut ilman suurempia säröjä kesän 2023 rasismikohun jälkeen, vaikka välien orastavaa rakoilua on taas ilmoilla. Puolueiden kannatukset eduskuntavaaligallupeissa ovat säilyneet ajankohtaan nähden riittävällä tasolla. Eurovaalien heikko kannatus varmasti nakertaa perussuomalaisia sisäisesti, mutta puolueen iskukykyä kotimaan vaaleissa ei kannata kuitenkaan kyseisen tuloksen perusteella aliarvioida. Perussuomalaisten isoin riski piilee tällä hetkellä äänestäjien mahdollisessa liukumassa ennen kaikkea nukkuvien suuntaan.
Kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitusyhteistyö perustuu ennen kaikkea yhteiselle tavoitteelle valtion taloustilanteen tasapainottamisesta. Huonot uutiset taloudesta vievät kuitenkin tavoitetta yhä kauemmaksi. Hallituksessa katsotaan toiveikkaasti Suomen rajojen ulkopuolelle ja toivotaan maailman – eritoten Euroopan – talouden uutta noususuhdannetta. Jo tehtyjen työmarkkina- ja sosiaaliturvauudistusten mahdolliset positiiviset vaikutukset tulevat näkyviin todennäköisesti vasta viiveillä. Hallitus odottaa siis talousindikaattoreiden parantumista joka tapauksessa myöhemmin vaalikauden aikana, vaikka maailmantalouden vetoapu jäisikin maltilliseksi.
Oppositiolla on mahdollisuuksia lyödä monelta laidalta
Loppukesän tapahtumat antavat oppositiolle hyvän nosteen eduskunnan palatessa tauolta: Sote-järjestelmän lisäksi, hallituksen sosiaalipoliittisten uudistusten vaikutukset alkavat näkyä konkreettisesti monien arjessa ja kritiikki toimia kohtaan kasvanee entisestään. Edessä on vaikea työmarkkinasyksy lakkokevään jälkeen. Hallituksen ilmastotoimien ja päästövähennysten riittävyyttä kritisoidaan ja selvitetään entistä tarkemmin. Rasisminvastainen kampanja ei lähtenyt toivotulla tavalla liikkeelle, ja omistajaohjauksen ja ympäristötuhojen suhdetta pohditaan.
Kierrokset oppositiopuolueissa käyvät jo kovilla. Vihreiden Sofia Virta on sanonut puoleen tavoitteena syksyllä olevan, ei enempää tai vähempää, kuin hallituksen kaataminen. Samoin vihreiden uusi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen on nimittänyt tätä hallitusta “surkeimmaksi miesmuistiin”. Vasemmistoliiton Li Andersson on syyttänyt hallituksen talouspolitiikan osalta kokoomusta ja perussuomalaisia äänestäjien tahallisesta harhaanjohtamisesta. Luvassa on siis varmasti kiivas politiikan syksy kohti huhtikuun vaaleja ja hallituksen puoliväliriihtä.
Keimo Hakanpää
vaikuttajaviestinnän konsultti
Tomi Nyström
johtava konsultti, vaikuttajaviestintä
Tekirin asiantuntijat kirjoittavat säännöllisesti katsauksia ajankohtaisiin aiheisiin. Keimon, Tomin ja muiden viestinnän ammattilaistemme teksteihin voit tutustua laajemmin täällä.