YK:n COP28 – mitä voimme odottaa tärkeimmältä ilmastokokoukselta sitten Pariisin sopimuksen?
COP28:aa on kutsuttu tärkeimmäksi ilmastokokoukseksi sitten Pariisin neuvotteluiden 2015. Tekirin vaikuttajaviestinnän suunnittelija ja Suomen nuorten ilmastodelegaatti Akseli Rouvari osallistuu kokoukseen 30.11.–12.12. Suomen valtion delegaation asiantuntijajäsenenä.
COP-neuvotteluissa kaikki YK:n 193 jäsenmaata kokoontuvat kerran vuodessa maanosittain vaihtuvaan paikkaan neuvottelemaan lukuisista ilmastoon liittyvistä kysymyksistä. Kokouksen puheenjohtajamaana ja neuvotteluiden vetäjänä toimii tänä vuonna Arabiemiraatit. Kokoukset ovat valtavia tapahtumia ja tänä vuonna luvassa on kaikkien aikojen suurin ilmastokokous: paikalle Dubaihin odotetaan jopa 100 000 osallistujaa.
COP28-kokoukselta odotetaan ennen kaikkea välitilinpäätöstä Pariisin ilmastosopimuksen edistymisestä, päätöksiä fossiilisen energian vähentämisestä ja uusiutuvien voimakkaasta lisäämisestä, sekä globaalin etelän ja globaalin pohjoisen valtioiden välisen kuilun kuromista umpeen.
Yhtenä tärkeimpänä kysymyksenä Dubaissa päätetään ilmastotyön tilannekatsauksesta, eli Global Stocktakesta. Kyseessä on Pariisin ilmastosopimukseen sisäänrakennettu mekanismi, jonka kautta päästösitoumusten riittävyyttä tarkastellaan ajoittain, eli kyseessä on eräänlainen välitilinpäätös ilmastotoimien etenemisestä globaalisti.
Dubaissa näin tehdään ensimmäisen kerran Pariisin 2015 jälkeen, kun maiden julistamat kansalliset tavoitteet päästöjen vähentämisestä kootaan yhteen. Tästä johtuen kokouksesta odotetaan merkittävintä ilmastokokousta sitten Pariisin ilmastosopimuksen syntymisen.
Asiantuntijat ovat arvioineet, että Pariisin sopimuksen tavoitteista ollaan merkittävästi jäljessä kaikilla osa-alueilla.
Öljyntuottajamaa Arabiemiraatit johtamassa maapalloa kohti 1,5 asteen tavoitetta
Öljyntuottajamaa Arabiemiraattien puheenjohtajuus ja COP-presidentin Sultan Al Jaberin sidonnaisuudet maan öljy-yhtiö ADNOC:in toimitusjohtajana ovat herättäneet etukäteen paljon kysymyksiä ja perusteltua kritiikkiä. Arabiemiraatit on tunnettu myös lukuisista ihmisoikeusloukkauksistaan ja kansainvälisissä ihmisoikeusindekseissä sen sijoittuminen on maailman heikoimpien joukossa.
Toisaalta monet näkevät ratkaisun eräänlaisena testinä siitä, voisiko jumiutuneiden ilmastoneuvotteluiden edistäminen onnistua paremmin ottamalla Lähi-idän maat ja suuret fossiilisten tuottajat ilmastotyön keskiöön. Muun muassa Yhdysvaltain erikoisilmastolähettiläs John Kerry on pitänyt ratkaisua elintärkeänä öljyntuottajamaiden ja myös öljy-yhtiöiden saamiseksi mukaan vihreän siirtymän toteuttamiseen.
Samalla Arabiemiraatit on valtio, jolla on hyvät kansainväliset suhteet niin globaalin etelän kuin pohjoisen maiden kanssa. Puheenjohtajan toivotaankin toimivan sillanrakentajana eri maaryhmien välisen vahvemman yhteisymmärryksen löytämiseksi.
Kokous käynnistyi torstaina 30.11. jopa historiallisissa merkeissä. Avaussessiossa puheenjohtaja Al Jaber ilmoitti valtioiden päässeen sopuun yhdessä globaalin etelän ja globaalin pohjoisen maita pitkään jakaneessa kysymyksessä ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten korvaamisesta.
Kokous hyväksyi päätöksen rahaston perustamisesta näiden tuhojen korvaukseen. Rahastoon luvattiin tuntien sisällä rahoitusta satojen miljoonien eurojen verran. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun ilmastokokouksessa tehdään näin merkittäviä päätöksiä jo ensimmäisenä päivänä. Keskeisessä roolissa neuvottelemassa aiheesta on ollut EU:n pääneuvottelijana Suomen Outi Honkatukia.
Myös kokouksen agenda, josta yleensä käydään pitkiä vääntöjä, hyväksyttiin suuressa salissa yksimielisesti.
Kahdeksan tärppiä seurattavaksi
Ilmastokokouksessa on valtava määrä eri neuvottelukysymyksiä muun muassa energiasta, taloudesta ja tieteestä koulutukseen, vähemmistöihin ja alkuperäiskansoihin sekä luontoon asti.
Tässä kahdeksan tärppiä seurattavaksi kokouksesta:
- Global Stocktake ja siitä johdettavat suositukset valtioille
Tilannekatsauksen tulos on lähtökohtaisesti selvä: maailman valtiot ovat kaukana polulta, jolla ilmaston kuumenemista voitaisiin rajoittaa Pariisin sopimuksessa määritellylle tasolle. Tärkeintä onkin, miten valtiot päättävät toimia tiedon pohjalta ja millaisia suosituksia ja edellytyksiä valtioille asetetaan ilmastonmuutoksen hillintätoimien lisäämiseksi. - Fossiilisten polttoaineiden alasajo
Keskeinen kysymys ilmastoneuvotteluissa vuodesta toiseen on fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisen ja lopettamisen nopeus. Egyptin ilmastokokouksessa vuonna 2022 yli 80 maata, mukaan lukien Yhdysvallat, Intia, EU ja Japani, olivat valmiita linjaamaan kaikkien fossiilisten polttoaineiden alasajosta, mutta aloite kaatui öljyntuottajamaiden vastustukseen. Tästä kysymyksestä odotetaan ennakolta kokouksen ehkä vaikeinta palaa purtavaksi puheenjohtajamaalle Arabiemiraateille. Tärkeä kysymys on myös, miten hiilidioksidin talteenottoteknologiat suhteutuvat tavoitteisiin fossiilisten alasajosta. - Uusiutuvan energian tuotannon triplaaminen globaalisti 2030 mennessä
Arabiemiraatit haluavat kaikkien kokoukseen osallistuvien lähes 200 valtion sitoutuvan Euroopan Unionin, Yhdysvaltojen ja Arabiemiraattien ajamaan sitoumukseen globaalin uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin triplaamisesta vuoteen 2030 mennessä. Aloitteeseen sisältyy myös sitoumus energiatehokkuuden tuplaamisesta samalla aikavälillä. Aloitetta on etukäteen ilmoittanut tukevansa muun muassa koko G20-ryhmä, mukaan lukien Kiina. - Vahinkojen ja menetysten rahasto sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Vahinkojen ja menetysten rahaston (loss and damages) perustamisesta on saatu viimein sovittua. Avoimia kysymyksiä on kuitenkin edelleen paljon, erityisesti rahaston rahoittamiseen liittyen. Vaatimuksia on esitetty satojen miljardien dollarien vuosittaisen rahoituksen tarpeesta. Odotettavissa on siis edelleen tiukkoja vääntöjä eri maaryhmien välillä. Lisäksi kokouksen agendalla on merkittäviä kysymyksiä ilmastonmuutoksen sopeutumisesta ja siihen liittyvistä globaaleista rahoitusmekanismeista. - Globaalin pohjoisen ja globaalin etelän valtioiden välinen kuilu
Erimielisyydet vahinkojen ja menetysten rahoittamisesta halvaannuttivat ilmastoneuvotteluja pitkään. Nyt kun ratkaisu on toistaiseksi löydetty ja kädenojennus länsimailta globaalin etelän maille osoitettu, on kiinnostavaa seurata, miten asia vaikuttaa neuvottelujen etenemiseen. Löytyykö yhteinen sävel helpommin myös muista toimista? Pystyykö puheenjohtajamaa rakentamaan siltoja eri maaryhmien näkemysten välille? - Arabiemiraattien sitoutuminen puheenjohtajana ja öljyvaltioiden osallisuus globaaliin ilmastotyöhön
Arabiemiraatit ja Al Jaber ovat tähän mennessä vakuuttaneet sitoutumistaan globaaliin ilmastotyöhön vahvasti. Valtio tuottaa kuitenkin 3,2 miljoonaa barrelia fossiilisia päivässä ja sen kansantalous on pitkälti hyvin riippuvainen öljystä. Mikä on valtion todellinen sitoutuminen globaaliin ilmastotyöhön ja halukkuus edistää erityisesti fossiilisten alasajoon ja vähentämiseen liittyviä tavoitteita? - Sotien ja globaalien kriisien vaikutus valtioiden välisiin suhteisiin
Neuvotteluosapuolten mukaan maailmanpolitiikan jännitteet ovat näkyneet tänä vuonna aiempaa vahvemmin ja ilmastokokousta valmistelevat tapaamiset ovat olleet aiempaa jännitteisempiä. Osa maista on käyttänyt neuvotteluja omien poliittisten viestiensä vahvistamiseen. Pelkona on, että globaalien kriisien vaikutukset pahimmillaan sotkevat neuvottelujen etenemisen ja vaikeuttavat yhteisymmärryksen löytämistä. - Suomen rooli ja kasvava näkyvyys
Tänä vuonna Suomi näkyy kokouksessa vahvemmin kuin koskaan aiemmin. Suomella on kokouksessa ensimmäistä kertaa oma paviljonki, jossa alan suomalaiset edelläkävijäyritykset järjestävät tapahtumia ja pääsevät esittelemään käytännön ratkaisuja, innovaatioita ja teknologioita fossiilisista irtautumiseen ja ilmastonmuutoksen ratkaisemiseen. Vihreä siirtymä on Suomen talouden historian ehkä suurin mahdollisuus ja se aletaan ymmärtämään yrityskentässä hyvin, mikä näkyy kasvavana kiinnostuksena kansainvälisiä markkinoita ja ilmastoratkaisujen vientiä kohtaan.
Mitä sitten odottaa kokoukselta?
Ilmastokokouksessa onnistuminen on erittäin paljon puheenjohtajamaan ja kokouksen presidentin vastuulla. Hyvä johtaja voi pelastaa huonon kokouksen ja huono johtaja tuhota hyvän kokouksen.
Niin pienestä voi planeettamme tulevaisuus olla kiinni: yksittäisestä henkilövalinnasta.
Kaiken kaikkiaan helppoja neuvotteluja Dubaista ei ole odotettavissa. Mutta onko kokouksella silti merkittäviä mahdollisuuksia kipeästi tarvittavien edistysaskeleiden ottamiseen? Ehdottomasti.
Moneen epäonnistumiseen ei kuitenkaan enää ole varaa.
Akseli Rouvari
Vaikuttajaviestinnän suunnittelija
Akseli ja Tekirin muut asiantuntijat auttavat asiakkaitamme ymmärtämään niin kotimaista kuin kansainvälistä toimintaympäristöä. Osaajillamme on myös laajaa kokemusta ja näkemystä vihreän siirtymän toimialan viestinnästä ja vaikuttamisesta. Aiempia analyysejämme voit lukea täältä.