Hyvinvointivaltion heikkeneminen sekä oma tai läheisen vakava sairastuminen pelottavat suomalaisia – neljännes suomalaisista pelkää elämän merkityksettömyyttä enemmän kuin aiemmin
Suomalaisten pelot ovat perinteisiä – eniten pelätään omaa tai läheisen vakavaa sairastumista, selviää Tekirin teettämästä tutkimuksesta. Kuluneen kolmen vuoden aikana kriisiajat ovat kasvattaneet pelkoa läheisen menettämistä ja sotaa kohtaan. Yli 60 prosenttia suomalaisista pelkää aiempaa enemmän hyvinvointivaltion rapautumista ja yli kolmannes demokratian heikkenemistä.
Suomalaisten yleisimmät pelot liittyvät omaan ja läheisten hyvinvointiin, selviää Taloustutkimuksen tuoreesta kyselytutkimuksesta. Lähes kaksi kolmasosaa eli 62 prosenttia suomalaisista pelkää omaa tai läheisen vakavaa sairastumista, yli puolet (53 prosenttia) puolestaan läheisen kuolemaa. Sotaa pelkää lähes puolet eli 47 prosenttia suomalaisista.
Yhteiskuntaan ja muutokseen liittyvät pelot ovat lisääntyneet eniten suomalaisten keskuudessa viimeisen kolmen vuoden aikana. Selvä enemmistö suomalaisista, 62 prosenttia, pelkää hyvinvointivaltion heikkenemistä enemmän tällä hetkellä kuin kolme vuotta sitten. Lähes yhtä monella sotaan liittyvät pelot ovat kasvaneet.
Tulokset selviävät viestintätoimisto Tekirin teettämästä ja Taloustutkimuksen toteuttamasta tutkimuksesta, johon vastasi yli 1 100 yli 18-vuotiasta Manner-Suomen asukasta touko-kesäkuun vaihteessa 2023. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä.
Pohjoisessa ja idässä pelätään työttömyyttä selvästi vähemmän kuin ruuhka-Suomessa
Eri ikäryhmissä korostuvat erilaiset pelot. Alle 34-vuotiaat pelkäävät keskivertosuomalaiseen verrattuna selvästi useammin mielenterveysongelmia. Myös seksuaalisen häirinnän tai väkivallan uhriksi joutumisen pelko korostuu nuorten vastaajien keskuudessa. 18–24-vuotiaiden vastaajien joukossa kolme viidestä puolestaan pelkää velkaantumista ja yli puolet yksinäisyyttä.
Ikääntyneempien vastaajien joukossa puolestaan nousee esille erityisesti identiteettivarkauden pelko, jota pelkää 40 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä. Vanhemmat ikäluokat pelkäävät tutkimuksen perusteella myös enemmän sotaa, ydinaseita ja Venäjää kuin nuoret. Yleisellä tasolla nuoret vastaajat ilmoittivat pelkäävänsä selvästi useampia asioita kuin vanhemmat vastaajat.
Alueellisissa eroissa korostuvat esimerkiksi sosiaalisiin suhteisiin ja työttömyyteen liittyvät pelot. Joka kolmas Helsingin ja Uudenmaan alueella asuva pelkää työttömyyttä, mutta Itä- ja Pohjois-Suomessa asuvista vain joka viides. Myös sosiaalisiin suhteisiin liittyvät pelot ovat huomattavasti yleisempiä Etelä-Suomessa kuin Pohjois- ja Itä-Suomessa.
Vasemmistossa ja vihreissä pelätään ilmastonmuutosta ja eriarvoistumista, perussuomalaisten keskuudessa maahanmuuttoa
Puoluekannatuksen perusteella eroja näkyi odotetusti puolestaan suhtautumisessa ihmisoikeuksien heikkenemiseen, äärioikeistoon, maahanmuuttoon, ilmastonmuutokseen ja eriarvoistumiseen. Ilmastonmuutosta, äärioikeistoa ja ihmisoikeuksien heikkenemistä ilmoittivat erityisesti pelkäävänsä vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat. Ilmastonmuutosta kertoi pelkäävänsä 71 prosenttia vasemmistoliittoa kannattavista ja 83 prosenttia vihreiden kannattajista, kun koko väestön osalta luku oli 37 prosenttia. 67 prosenttia perussuomalaisia kannattavista ilmoitti pelkäävänsä maahanmuuttoa, kun koko väestön tasolla luku on 23 prosenttia.
Tutkimuksessa selvitettiin myös suomalaisten suhtautumista peruspelkoihin, kuten ahtaisiin tai korkeisiin paikkoihin sekä tulipaloihin. Ahtaita tai korkeita paikkoja pelkää joka kolmas (33 %) suomalainen, tulipaloja joka kuudes (17 %) ja lentämistä 9 prosenttia.
Lähisuhdeväkivalta pelottaa aiempaa harvempaa, mutta pelko katujengejä ja väkivaltaisia liikkeitä kohtaan on kasvanut voimakkaasti
Tekirin teettämän tutkimuksen mukaan pelko väkivallan uhriksi joutumista kohtaan on verrattain vahvaa. Suomalaisista 26 prosenttia kertoo väkivallan uhriksi joutumisen pelon kasvaneen huomattavasti tai jonkin verran viimeisen kolmen vuoden aikana. Lisäksi 25 prosenttia pelkää aiempaa enemmän sitä, että läheinen joutuu väkivallan uhriksi. Tilastollisesti väkivallan uhriksi joutumisen todennäköisyys on kuitenkin melko pieni, ja esimerkiksi Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuoreimman tilaston mukaan väkivallan määrä ei ole kasvanut 2010-luvun alusta saakka.
Mediakeskustelu ja yhteiskunnalliset ilmiöt näkyvät tutkimuksen tuloksissa. Pelko katujengejä ja väkivaltaisia yhteiskunnallisia liikkeitä kohtaan on kasvanut voimakkaasti viimeisen kolmen vuoden aikana. Pelko katujengejä kohtaan on kasvanut 49 prosentilla vastaajista ja väkivaltaisia yhteiskunnallisia liikkeitä kohtaan 46 prosentilla vastaajista.
Vaikka pelko väkivaltaista liikehdintää kohtaan on kasvanut, suomalaiset pelkäävät lähisuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa verrattain vähän. Tulosten mukaan neljä prosenttia suomalaisista pelkää lähisuhdeväkivaltaa. Yleisesti pelko lähisuhdeväkivaltaa kohtaan on laskenut kuluneen kolmen vuoden aikana kaikissa väestöryhmissä. Tulosten mukaan 16 prosenttia suomalaisista raportoi lähisuhdeväkivallan pelon vähentyneen viimeisen kolmen vuoden aikana. Vastaavasti neljä prosenttia kertoo pelon kasvaneen.
Elämän merkityksettömyyden pelko on nostanut kriisiaikana päätään
Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten pelko on muuttunut kuluneen kolmen vuoden aikana. Sota ja terveys nousivat vahvoina teemoina kaikissa väestöryhmissä, mutta yllättävintä oli suomalaisten huoli elämän merkityksellisyyttä kohtaan. Elämän merkityksettömyyttä pelkää 27 prosenttia suomalaisista. Kolmen vuoden takaiseen verrattuna 25 prosenttia suomalaisista pelkää huomattavasti tai jonkin verran enemmän elämän merkityksettömyyttä.
Elämän merkityksettömyyden ohittaa vain kasvanut yksinäisyyden pelko. Neljännes suomalaisista pelkää yksinäisyyttä aiempaa enemmän. Sosiaalisiin suhteisiin liittyvät pelot ovatkin vahvoja – 32 prosenttia pelkää yksinäisyyttä, hylätyksi (25 %) tai torjutuksi (18 %) tulemista. Ystävyyssuhteiden päättyminen pelottaa 20 prosenttia.
Tekirin toimitusjohtaja Riikka Kouhi katsoo, että tuloksissa näkyvät paitsi kuluneet kriisivuodet, myös se, miten korona-ajasta lähtien maailmaa on koettu yhä enemmän ruudun kautta.
”Tuloksissa näkyvät tutkimusajankohdan puheenaiheet, kuten hallitusneuvottelut ja niiden yhteydessä käsitellyt teemat eli esimerkiksi hyvinvointivaltio. Myös sodan pelon kasvaminen on Venäjän hyökkäyssodan seurauksena ymmärrettävää. Kaikki uutisaiheet välittyvät ihmisille nykyään hyvin vahvasti sosiaalisen median kaikukammioiden kautta, mikä on omiaan ruokkimaan pelkoja. Somevirtaan kaivattaisiin doomscrollauksen lisäksi myös mielenrauhaa”, Kouhi sanoo.
Kriisiaikoina erilaiset huolet ovat kasvaneet, mutta suomalaisissa löytyy myös pelottomuutta. 13 prosenttia on sitä mieltä, ettei mitään kannattaisi pelätä, mutta varautuminen kuitenkin kannattaa.
Lisätietoja:
Riikka Kouhi
Toimitusjohtaja
+358 40 558 2385
riikka@tekir.fi