Elämme monella tapaa sisäänpäin lämpiävää aikaa. Kun näkymätön uhka vaanii edelleen pankkiautomaatin kosketusnäytöllä tai kaupan kassan yskäisyssä, käperrymme kuukaudesta toiseen syvemmälle kuoreemme: maskien taakse, kodin uumeniin tai vaatekomeron suojaan pitämään etäpalaveria. Aikana, jolloin fyysiset ihmiskontaktit ja naapurin kanssa syntyvä tarinankerronta on jäissä, korostuu tarpeemme kuulla ja lukea toisista ihmisistä eri medioiden kautta.
Suomalaiset käyttivätkin tutkitusti jo viime keväänä 2020 eri viestinten ääressä peräti 1,5 tuntia enemmän kuin vuotta aiemmin (Kantar TNS Oy). Tämä on merkittävä muutos, sillä aikaisempina vuosina mediankäytön kasvusta on puhuttu lähinnä minuuttien tasolla.
”Aikakauslehtien verkkosivut ovat löytäneet koronan myötä ne, joille verkossa surffailu ei ole entuudestaan tuttua.”
Eniten kasvoi sanoma-, iltapäivä- ja ilmaisjakelulehtien verkkopalveluiden kulutus, joiden parissa viihdyttiin 41 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Erityisen kiintoisaa on, että myös aikakauslehtien verkkopalveluiden kulutus kasvoi 33 prosenttia. Siis median, jonka digiloikka tapahtui esimerkiksi sanomalehtiin verrattuna hiiren askelin, ja jonka moni lehtibrändi joutuu kamppailemaan olemassaolostaan, kun mediakenttä sirpaloituu ja mainosmyynti sakkaa.
Aikakauslehtien digisaittien lisääntynyt kulutus selittyy Kantarin mukaan pitkälti sillä, että niille on korona-aikana löytänyt tiensä lukijakunta, jolle verkossa surffailu ei ole entuudestaan tuttua. Toisaalta trendi on mahdollisesti tullut jäädäkseen, sillä tuoreimpien tietojen mukaan verkkosaittien suosio jatkuu edelleen. Myös printtilehdillä on ainakin vielä toistaiseksi vahva asema suomalaisten mediakäytössä, sillä aikakauslehtiä lukee kuukausittain painettuna 76 prosenttia kuluttajista (Kansallinen Mediatutkimus 2020).
Aikakauslehtijournalismi opettaa kaivattua empatiaa
”Kun pandemia eristää, henkilötarinoille on suuri tarve”
Samalla, kun pandemian ja ahdistavien uutisten kurittamat ihmiset kaipaavat entistä enemmän viihteellistä ja vertaistuellista sisältöä kulutettavaksi, pandemia kurittaa mediataloutta ja aikakauslehtialaa. Tuorein niitti iskettiin instituutioksi kasvaneeseen nuortenlehti Demiin, jonka viimeinen numero ilmestyy huhtikuussa 2021.
Vertaistukea ja viihdettähän juuri aikakauslehtijournalismi on kautta aikojen tarjoillut lukijoilleen: niin samaistuttavia tarinoita, inspiraatiota, arkisia vinkkejä, ajankohtaisia ilmiöitä kuin yhteiskunnallista ajankuvaa. Mutta mihin aikakauslehtijournalismia tarvitaan tänään? Juuri samoihin inhimillisiin tarpeisiin kuin aina ennenkin.
Lehtibrändeillä on juuri nyt kanavissaan jopa uudenlainen tehtävä: kun pandemia eristää, humaaneille tarinoille on aina vain suurempi tarve. Ne auttavat pitämään yhteyttä toisiimme ja ymmärtämään oman elämämme inhimillistä iloa ja tuskaa muiden ihmisten tarinoiden kautta.
Aikakauslehdet palvelevat myös tärkeää tehtävää ajassa, jossa ihmisten empatiakyky muuttuu yhä vaillinaisemmaksi. Toisten ihmisten tarinat toimivat aikuisille kuin iltasadut lapsille: toimitettujen henkilötarinoiden myötä opimme niin tunneälyä kuin sosiaalisten tilanteiden pelisääntöjä.
Feature-kerronta valtaa sanomalehtien sisältöjä
On miltei surkuhupaisaa, että samaan aikaan, kun aikakauslehtitaloissa YT-aallot vyöryvät päälle ja yhä pienempi ydinporukka on laitettu vastaamaan yhä useamman brändin konseptista ja sisällöstä, sanomalehdissä feature-muotoinen kerronta ja human interest -tarinat valtaavat palstatilaa koko ajan enemmän.
Mediataloissa on vihdoin ymmärretty, että tiukka uutisjournalismi ja pehmeämpi ihmislähtöinen kerronta voivat elää sulassa sovussa samojen kansien välissä. Ja vaikka tulevaisuuden teknologia, tekoäly ja automaatio saattavat helpottaa toimitusten työtä ja luoda uudenlaisia palveluja lukijoille, ihmislähtöiset tarinat eivät ole korvattavissa.
Myös me Tekirissä uskomme mediatyössämme asiakkaidemme tarinoiden ja ihmisistä kumpuavien viestien voimaan. Joskus yritysten on vaikeaa itse hahmottaa, mikä heidän tarinassaan, henkilöstössään tai brändissään olisi mediaa kiinnostava kulma tai uutiskynnyksen läpäisevä (ihmisen luoma) innovaatio.
Me autamme löytämään kiinnostavat näkökulmat ja kirkastamaan yrityksen viestejä tarinallisuuden ja henkilötarinoiden kautta. Kun kaikki muu riisutaan, organisaatiot ovat lopulta niissä työskentelevien ihmisten summa. Ja niiden ihmisten tarinat eivät ihan hevillä lopu.
Viestintäkonsultti
