Pandemia ei ilmastokeskustelua hätkähdä – uudet vastuullisuusaiheet nousevat otsikoihin
Ilmastokysymykset eivät ole enää trendi, johon pitäisi varautua, vaan valtaosalle suomalaisista yrityksistä ilmastoasiat ovat luonnollinen osa vastuullisuustoimia. Toisin kuin koronan alussa pelättiin, edes pandemia ei pyyhkinyt ilmastoa agendoilta – päinvastoin. Hiilineutraali siirtymä on realiteetti, ja kehityksessä halutaan olla mukana.
Ilmastotyö on yhteiskunnallisen keskustelun ytimessä myös globaalilla tasolla. Koronaelvytysrahat ovat EU:ssa pitkälle sidottuna vihreään kasvuun. Sen lisäksi Kiina ja Yhdysvallat on saatu takaisin ilmastotavoitteisiin. Ilmastotyö on nyt vakaammalla pohjalla, vaikka kiire nopeuttaa päästövähennyksiä on edelleen hurja.
Tänä vuonna biodiversiteetti nousee vastuullisuuskeskustelussa entistä enemmän esille. Britannian valtionvarainministeriön Dasgupta-raportti nosti esille luontokadon järkyttävän taloudellisen hinnan. Hyvinvointimme riippuu kaikin tavoin luonnon kantokyvystä, mikä on romahtamassa. Neljännes maailman kasvi- ja eläinlajeista on uhanalaisia ja luontopääomaa on pienennetty 40 prosentilla 1990-luvun tasosta.
Uusi aihe vaatii yrityksiltä vielä paljon työtä, sillä tähän mennessä monilla yrityksillä ei ole ollut konkreettisia tavoitteita biodiversiteetin suojelemisen suhteen.
UUDET AIHEET TULEVAT LÄHELLE SUOMALAISTEN YRITYSTEN LIIKETOIMINTAA
Yritysten, jotka haluavat toimia edelläkävijöinä, kannattaakin tänä vuonna miettiä konkreettisia tekoja biodiversiteetin suhteen. Toiminnan biodiversiteettivaikutusten arviointi on hyvä lähtökohta. Vaikutusten minimoimisen lisäksi ratkaisuna on nousussa ekologinen kompensaatio.
Yksi tärkeimpiä aiheita on globaali metsäkato. Metsäpalot ja sademetsien kato eivät vähene itsekseen ja metsäkato on tekijä monen yrityksen tuotantoketjuissa. Indonesian metsiä katoaa etenkin palmuöljyn viljelyn takia, Amazonilla taas lihan ja soijan tuotanto ovat pääroolissa. EU:ssa on parhaillaan työn alla metsäkatoa torjuva toimenpidepaketti, joka nostaa paineita yrityksille entisestään.
Suomessa metsäkatoa enemmän tilaa otsikoista saanee kysymys hiilinieluista ja metsien monimuotoisuudesta. Pystytäänkö metsistä kehittämään uutta hyvinvointia pienentämättä hiilinieluja ja vaarantamatta monimuotoisuutta? Tässä on kotimaassakin vielä paljon tekemistä, eikä tilannetta helpota se, että metsistä halutaan lisää hyvää niin selluteollisuuden, puurakentamisen kuin energiantuotannon tarpeisiin.
Luontokadon hälyttävimpiä signaaleja on pölyttäjien väheneminen. Pölyttäjäystävällinen yritys voi vaikuttaa tähänkin monella tavalla esimerkiksi suosimalla torjunta-aineetonta tuotantoa, istuttamalla niittyjä joutomailleen tai vaikka tukemalla luonnonsuojelualueiden perustamista.
Pandemia on havahduttanut maailmaa pohtimaan myös antibioottien käyttöä eläintuotannossa. Mihin tämä keskustelu johtaa jää nähtäväksi, mutta selvää on kuitenkin se, että paine muuttaa lihantuotantoa lisääntyy. Ruoantuotannon ja maatalouden rooli on keskeinen sekä ilmastonmuutoksen torjunnalle että monimuotoisuudelle ja uusia ratkaisuja ja poliittisia toimia on varmasti lähivuosina tulossa.
VASTUULLISUUSVIESTINNÄT SISÄLLÖT MONIPUOLISTUVAT
Yrityksille on tärkeä löytää oma paikkansa vastuullisuuskeskustelussa, ja se tapahtuu parhaiten avoimuudella ja totuudellisuudella. Peittelyn hinta on jatkuvasti kovempi. Ongelmat ja avun tarve on parempi kertoa avoimesti. Kukaan ei ole tällä matkalla valmis.
Tämä vuosi on oiva mahdollisuus osallistua vastuullisuuskeskusteluun ja tarkastella omaa toimintaa uusista näkökulmista.
Myös sosiaaliset vastuullisuuskysymykset vaativat huomiota. Yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen oletetaan olevan kunnossa, mikä vaatii toimia viestinnästä rekrytointiin ja yrityskulttuuriin. Sosiaalisissa kysymyksissä ilmiöt liikkuvat myös Suomeen nopeammin ja kouriintuntuvimmin, joten uusia avauksia nähdään myös meillä.
Johtava Konsultti
