Yle on tarjonnut suomalaiselle tv-yleisölle kahden viime viikon aikana puheen pitämisen pikakurssin. Esimerkkioppilaina ovat olleet presidenttiehdokkaat, opettajina studion asiantuntijavieraat.
Jokainen presidenttiehdokas sai pitää Ylen presidentinvaalitenteissä seitsemän minuutin puheen. Puheita on kritisoitu muun muassa monimutkaisuudesta, liiallisesta asiamäärästä, huumorintajuttomuudesta ja puheiden heikosta rakenteesta. Usein puheet olivat ennemminkin asialistoja, kuin luottamusta herättäviä henkilökohtaisia kertomuksia. Asiakeskeisille, presidentin arvokkuutta vaaliville suomalaisille tämä tosin kelvannee hyvin.
Puheissa oli myös monia erinomaisia elementtejä. Tarinallisuutta Pekka Haaviston kertoessa isoäitinsä talossa Lapinlahdenkadulla asuneesta selvänäkijästä ja Nils Torvaldsin nivoessa puhettaan Hylkysyrjän ympärille. Tuula Haataisen puheen alku taas loi tunneyhteyden vahvalla sisääntulolla ja voimallisella aloituksella. Niinistön puheesta näkyi hyvän valmistautumisen ja tunteikkaiden taukojen merkitys, jotka antoivat kuulijalle aikaa miettiä puheen sisältöä.
Nämä elementit eivät päätyneet puheisiin sattumalta. Hyvä valmistautuminen ja ulkopuolisten apu ovat oleellista onnistumiselle. Puheet ovat aina olleet demokratian selkäranka ja tärkein henkilökohtaista luottamusta rakentava tekijä. Onnistuneen puheen keinoin rakennetaan kuulijalle odotushorisontti, jolloin syntyy yhteinen kokemus suunnasta, jolla tulevaisuuteen kuljetaan. Tämän yhteisen matkan rakentaminen mielenkiintoisesti on jokaisen ehdokkaan tärkein tehtävä aikana, kun äänestysinnostus on tasaisessa laskussa.
Onkin kiinnostavaa, että Ylen asiantuntijat pohtivat kuka ehdokkaista vaikuttaa valmennetulta ja kuka ei. Uskoisin, ettei kukaan yhdysvaltalainen ehdokas antautuisi esiintymistensä kovasanaiseen julkiseen ruodintaan ilman asiantuntijoiden sparrausta. Valmennuksen tavoitteena on tuoda jokaisen puhujan parhaat puolet esille ja varmistaa, etteivät tärkeät aiheet ja ajatukset huku huonoon esiintymiseen.
Suomessa arvostetaan edelleen kekkosmaisia yksilösuorituksia, johon valmistaudutaan hiihtoladulla yksinäisellä fundeerauksella. Asiantuntijoiden apuun ja tukeen turvautuminen nähdään jonkinlaisena epämääräisenä suhmurointina, jonka tavoitteena on piilottaa puhujan todellinen luonne ja tarkoitusperät. Joskus viitataan spinnaukseen, jossa elokuvista tutut juonittelevat spin-tohtorit taivuttelevat totuutta ja ohjaavat julkista keskustelua suotuiseen suuntaan.
Tekir valmentaa vuosittain satoja ihmisiä erilaisiin esiintymis- ja haastattelutilanteisiin. Valmennuksiemme tavoitteena ei ole valikoida esiintyjien faktoja tai vaikuttaa heidän agendaansa. Valmennuksen tavoitteena on antaa puhujalle eväät hyvään vuorovaikutukseen ja auttaa esiintyjää tunnistamaan omat vaaranpaikkansa. On kaikkien etu, että tv-tentit ovat mielenkiintoisia ja niissä puhutaan selkokieltä – varsinkin länsimaisessa demokratiassa, joka elää kaikkien kiinnostuksesta osallistua yhteisiin asioihin.