Vaikuttaminen ei lopu vaaleihin – seitsemän tärppiä hallitusneuvottelujen seuraamiseen
Politiikassa eletään mitä kiinnostavinta aikaa, kun seuraavien viikkojen aikana määritellään Suomen suuntaa seuraavalle neljälle vuodelle. Hallitustunnustelija Petteri Orpon johdolla Säätytaloon hallitusneuvotteluihin astelivat tällä viikolla kokoomus, perussuomalaiset, ruotsalainen kansanpuolue ja kristillisdemokraatit. Mitä neuvotteluilta on odotettavissa?
Uuden hallituksen myötä moni asia muuttuu, on kyse sitten Suomen suhtautumisesta talouspolitiikkaan, kansainvälisyyteen, vihreään siirtymään, työmarkkinoiden regulaatioon tai metsäteollisuuteen. Petteri Orpo kertoi ensimmäisenä neuvottelupäivänä Suomessa monesti sanotun, että kaikki tietävät, mitä pitäisi tehdä, mutta uskallus vain puuttuu. Orpo kertoi lähtevänsä neuvotteluihin siitä ajatuksesta, että nyt uskallusta löytyy, mutta keneltäkään ei vaadita kohtuuttomuuksia.
Tämän Orpon viestin ja neuvotteluihin lähtevien puolueiden hallituspohjan perusteella on odotettavissa, että hallitus neuvottelee isoista reformeista.
Ainakin työmarkkinajärjestelmä ja sosiaaliturva ovat reformien kohteina. Myös koulutusjärjestelmää uudistetaan, joskin koulutusta on pidetty turvassa leikkauksilta. Ilmasto- ja energiapolitiikasta sekä maahanmuuttopolitiikasta on etukäteen arvioitu vaikeimpia teemoja neuvotteluissa.
Kokonaisuus on suuri, joten koostimme seitsemän tärppiä neuvotteluiden seuraamiseen:
1. Julkisen talouden tasapaino. Orpo ja kokoomus on toistuvasti linjannut, että valtionvarainministeriön asettama julkisen talouden tasapainotustaso 6 miljardia euroa tällä vaalikaudella ja 3 miljardia seuraavalla vaalikaudella on se, johon neuvotteluissa pyritään, ja kyseessä on neuvottelujen tärkein kysymys. Neuvotteluihin osallistuvilla puolueilla ei ole liiemmin halua veronkorotuksiin, joten menoja pitää pystyä leikkaamaan ja jotain laskea kasvua tukeviin reformeihin. 6 miljardia on kuitenkin todella kova taso julkisen talouden tasapainottamiseen yhden vaalikauden aikana.
2. Monopolit. Ennen vaaleja on keskusteltu paljon siitä, pitäisikö Suomen viimeiset monopolit purkaa. Veikkauksen rahapelimonopolin purkua on kannattanut Veikkaus itsekin nettipelaamisen osalta. Alkon monopoli on istunut tiukemmassa, mutta kokoomuksessa ja perussuomalaisissa on ollut ymmärrystä sille, että väkevämmät juomat, erityisesti viinit, siirtyisivät osaksi kaupan valikoimaa. Kaupan ala vaati vaalien alla näkyvästi itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttamista apteekeista kauppoihin ja laajemmin apteekkilainsäädännön uudistamista. Vaikkei kyseessä olekaan varsinainen monopoli, on mielenkiintoista nähdä, mitä itsehoitolääkkeistä ja apteekeista linjataan neuvotteluissa.
3. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kulmakerroin. Vaaleissa kokoomusta haastettiin vahvasti siitä, että puolue haluaisi leikata sosiaali- ja terveydenhuollosta. Puoluejohto kuitenkin kertoi, että tavoitteena on hillitä sote-kustannusten nousuvauhtia eli sen käyrän kulmakerrointa, jolla hyvinvointialueiden menot olisivat kasvamassa tulevina vuosina. Valtionvarainministeriön tekemän painelaskelman perusteella hyvinvointialueiden menot kasvavat noin 7 miljardilla vuoteen 2030 mennessä. On mielenkiintoista nähdä, millä keinoilla kulmakerrointa säädetään. Ainakin kustannusrakenteen näkyväksi tekemistä hyvinvointialueilla tultaneen tekemään. Todennäköisesti kirjataan myös jotain liittyen teknologian ja digitalisaation hyödyntämiseen sote-palveluiden kehittämisessä.
4. Sosiaaliturvan uudistaminen. Sosiaaliturvaa on pyritty uudistamaan koko 2000-luku, mutta koska kyseessä on valtava, toisiinsa kytkeytyvien etuuksien järjestelmä, se vie aikaa. Hallituspohjan perusteella työttömyysturva on yhtenä reformin kohteena. Melkein kaikki Säätytalon neuvotteluihin osallistuvat puolueet ovat puhuneet ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisen puolesta. Porrastamisen malleja on toki paljon. Asumistukijärjestelmän menot ovat kasvaneet viimeisten vuosien aikana paljon ja sen uudistamisesta linjattaneen jotain neuvotteluissa. Samalla asumistukijärjestelmä on Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvajärjestelmän kulmakivi, jossa muutokset vaikuttavat moneen muuhun etuuteen.
5. Ilmasto- ja energiapolitiikka. Etukäteen on paljon spekuloitu siitä, millaisen ilmasto- ja energiapolitiikan lopputuleman hallitus saa aikaan. Kokoomus ja RKP ovat sitoutuneempia hiilineutraalisuustavoitevuoteen 2035, kun taas KD ja erityisesti perussuomalaiset ovat halunneet pidentää aikajännettä. Luultavasti lopputulemana on se, että ilmastopolitiikan kunnianhimon kokonaistaso säilyy, mutta keinot muuttuvat toisenlaisiksi. Vähemmän kuluttajille tarkoitettuja sanktioita, mutta vastaavasti enemmän päästövähennystavoitteita teollisuuteen sekä vastaavasti tukea tämän toteuttamiseen. Hiilinielupolitiikka on neuvotteluissa aidosti vaikea kysymys, koska metsien hiilensidonnan heikkenemistä eivät puolueet pääse pakoon. Ruotsin hallituksen hengessä Suomen ohjelmasta neuvotteleva kokoonpano laittanee energiapolitiikassa paljon uskoa ydinvoimaan ja erityisesti pienydinvoiman mahdollistamiseen ydinenergialainsäädännön uudistamisen kautta.
6. Maahanmuutto. Odotuksien mukaan maahanmuutto tulee olemaan hallitusneuvotteluiden vaikeimpia kysymyksiä. Oletettavasti pääosa keskustelusta käydään kansainvälisen rekrytointi -alapöydän puitteissa. On kuitenkin mahdollista, että tässä pöydässä neuvotteluita käyvien puolueiden välillä ei ole lopulta mahdottomia näkemyseroja kansainvälisen rekrytoinnin tarpeesta ja suunnasta. Sen sijaan kansainvälisiä asioita käsittelevissä tai oikeusvaltioasioita käsittelevissä pöydissä näkemyserot saattavat olla suurempia. On merkille pantavaa, että hallitustunnustelukysymysten tapaan neuvottelupöytien rakenne itsessään purkaa puolueiden välisiä jännitteitä, koska maahanmuuttopolitiikan moniulotteinen kokonaisuus on purettu eri pöytiin pureksittavaksi.
7. Hallitusohjelman muoto ja rakenne. Hallitusneuvottelupöytien rakenne on teemapohjainen samalla tavalla kuin neljä vuotta sitten oli ilmiöpohjainen. Neuvottelupöytien yhteydessä on kuitenkin keskeinen tai keskeiset ministeriöt mainittuna, mikä helpottaa asioiden vastuutusta kun ohjelma on valmis. Neuvottelupöytiä on alapöydät mukaan laskien verrattain paljon, mikä ennakoi sitä, että hallitusohjelmasta tulee laaja ja yksityiskohtainen. Tuskin mikään neuvottelupöytä istuu viikkotolkulla Säätytalolla ja tyytyy kirjaamaan lopputuloksena pari lausetta lopulliseen ohjelmaan.
Vaikuta tai ole vaikutettu
Jos vaalien aika on politiikan suurkuluttajille sitä parasta aikaa, on hallitusneuvotteluiden seuraaminen vähintään toiseksi parasta. Moni asia yhteiskunnassa muuttuu ja sillä on heijastuksensa niin markkinoihin, yritysten liiketoimintaedellytyksiin kuin koko Suomen yhteiskunnalliseen asemoitumiseen.
Tälle muutokselle ei tarvitse vain alistua. On aina suositeltavaa hyödyntää mahdollisuus tuoda oma äänensä proaktiivisesti kuuluviin ja vaikuttaa oman toimintaympäristönsä tulevaisuuteen, sivusta katsomisen sijaan. Se osoittautuu usein myös nimenomaan liiketoiminnallisesti parhaaksi ratkaisuksi pidemmällä aikajänteellä.
Me Tekirillä teemme syvällistä analyysityötä hallitusohjelmaan liittyen ja autamme asiakkaitamme ymmärtämään niin muuttuvaa yhteiskunnallista toimintaympäristöä, tunnistamaan tulevat avainpäättäjät, kuin vaikuttamaan tuloksellisesti seuraavienkin vuosien ajan.
Asiantuntijamme ovat käytettävissänne.
Mikko Koskinen
Johtava konsultti, vaikuttajaviestintä
Akseli Rouvari
Vaikuttajaviestinnän suunnittelija
Kirjoittajat työskentelevät Tekirillä vaikuttajaviestinnän palveluiden parissa. Tekirin asiantuntijat kirjoittavat säännöllisesti katsauksia ajankohtaisiin aiheisiin. Mikon, Akselin ja muiden viestinnän ammattilaistemme teksteihin voit tutustua lisää täällä.