Komission työohjelma tavoittelee vahvempaa talouskasvua Eurooppaan

Ursula von Der Leyenin johtaman komission uusi työohjelma julkaistaan tällä viikolla, ja kokonaisuus pääsee saman tien Euroopan parlamentin keskusteluun Strasbourgin täysistunnossa. Työohjelma tavoittelee EU:n talousalueen kestävää talouskasvua ja turvallisuuden vahvistamista sekä pyrkii purkamaan ylimääräistä sääntelyä.

Komission uudesta työohjelmasta on saatu jo vihiä muun muassa viime vuonna julkaistujen Mario Draghin kilpailukyky- ja Enrico Lettan sisämarkkinaraporttien muodossa.

Työohjelman painopisteet eivät varsinaisesti yllätä, kun tarkastellaan nykyistä geopoliittista tilannetta. Painopisteet keskittyvät EU:n puhtaan teollisen siirtymän, digitaalisen edelläkävijyyden, turvallisuuden sekä taloudellisen kilpailukyvyn vahvistamiseen.

Vihreän siirtymän kokonaisuus sisältää esimerkiksi toimenpiteitä uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden lisäämiseksi. Komission odotetaan julkaisevan Clean Industrial Deal -kokonaisuuden heti helmikuun lopulla. Toinen looginen kokonaisuus jatkaa viime kaudella toteutetun digilainsäädännön, kuten tekoälyasetuksen, jalanjäljissä. Työohjelma sisältää useita aloitteita digitaalisen infrastruktuurin parantamiseksi sekä tekoälyn hyödyntämiseksi eri sektoreilla. Kokonaisuudessa on huomioitu aiempaa vahvemmin myös kyberturvallisuus ja digitaalisen infran vahvistaminen.

Kilpailukykykompassi on uuden komission ensimmäinen merkittävä aloite

EU:n taloudellisen kilpailukyvyn vahvistaminen erityisesti Yhdysvaltoihin ja Kiinaan verrattuna on odotetusti yksi työohjelman keskeisistä painopisteistä. Tammikuun lopulla komissio julkaisi ”kilpailukykykompassin”, joka on alkaneen toimikauden ensimmäinen merkittävä aloite. Kokonaisuus sisältää kolme painopistettä, joita ovat innovaatioiden vahvistaminen, yhteinen etenemissuunnitelma hiilestä irtautumiselle ja kilpailukyvylle sekä riippuvuuksien vähentäminen ja turvallisuuden lisääminen. Esimerkiksi tekoälykehitystä pyritään kuromaan kiinni perustamalla Euroopan omia tekoälylaitoksia.

Kilpailukykykompassi siis tasapainoilee “vanhan” teollisuuden, kuten teräksen tai autovalmistuksen, sekä “uusien” nousevien alojen, kuten tekoälyn, bioteknologian ja kvanttiteknologian, välillä.

Komission mukaan tavoitteena on vähentää isompien yritysten hallinnollista rasitetta vähintään 25 prosentilla ja pk-yritysten vähintään 35 prosentilla.

Kilpailukykykompassiin on lisäksi leivottu sisään tärkeitä horisontaalisia tekijöitä, kuten sääntelyn yksinkertaistamista, sisämarkkinoiden tehostamista, kilpailukyvyn rahoittamista sekä osaamisen vahvistamista jäsenmaissa. Sääntelyn yksinkertaistamisella pyritään leikkaamaan kuluja vuositasolla peräti 37,5 miljardilla eurolla.

Suomalaisille yrityksille komission tavoite sääntelyn ja hallinnon keventämisestä ja yksinkertaistamisesta on varmasti mieluisaa kuultavaa. Komission mukaan tavoitteena on vähentää isompien yritysten hallinnollista rasitetta vähintään 25 prosentilla ja pk-yritysten vähintään 35 prosentilla.

Startupeille ja innovaatiotoiminnalle poikkeuksellisia vapauksia

Komissio aikoo myös esittää startupeille ja innovatiivisille yrityksille poikkeuksellisia vapauksia. EU:n sisälle luotaisiin eräänlainen poikkeuskori, “the 28th regime”, johon tällaiset yritykset kuuluisivat ja joihin sovellettaisiin eroavaa lainsäädäntöä. Tämä voisi koskea esimerkiksi osaajien palkkaamista ulkomailta, verotusta ja rahoituksen nostamista. Todennäköisesti aloitteesta tullaan kuitenkin keskustelemaan kauden aikana vielä pitkään. Haasteena on niin jäsenmaiden menettämät verotulot kuin mahdollisesti myös muiden alojen yritysten haluaminen hunajapurkille.

Kaiken kaikkiaan komission työohjelma on kokonaisuus, joka pyrkii vastaamaan ajan haasteisiin. Erityisesti tällä hetkellä EU:n kilpailukyky ja talous kaipaavat vahvistavia toimenpiteitä, turvallisuusaspektista puhumattakaan.

Nähtäväksi jää, miten Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ajama protektionistinen tullipolitiikka ja sääntelyn purkaminen esimerkiksi energiainvestoinneilta tulee vaikuttamaan EU-alueen talouteen ja mikä tulee olemaan komission vastaus tähän kehitykseen.

Roosa Pöyhönen
vaikuttajaviestinnän konsultti

Tomi Nyström
johtava konsultti, vaikuttajaviestintä

Tutustu vaikuttajaviestinnän palveluihimme ja ota yhteyttä ammattilaisiimme Vaikuttajaviestintä-sivulla. Roosan, Tomin ja Tekirin muiden viestinnän ammattilaisten ajatuksiin voit tutustua lisää Ajankohtaista-sivulla.