Vanha joululaulu kehottaa meitä heittämään pois kaikki arkihuolet. Tänäkään vuonna maailmassa ei ole ollut huolista puutetta. Sodat, selkkaukset, talouskriisit ja väkivalta ovat hallinneet maailmaa. Ainakin jos uskomme mediaa ja sosiaalista mediaa. Siksi arkihuolien heittäminen on entistä vaikeampaa. Silti se kannattaa.
Pelot näyttävät ohjaavan ihmisiä ja myös poliittisia johtajia. Diktaattorit ovat löytäneet hetkensä, ja aivan tavalliset ihmiset ovat maksaneet laskut. Aivan liian monet ihmiset ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan ja kotiseuduiltaan. Ja monet ihmiset ovat menettäneet henkensä tai rakkaansa sekä sodan rintamilla että aivan tavallisilla asuinalueilla. Viattomina ja valmistautumattomina.
Jokainen diktaattori tietää kuitenkin, että diktatuurit loppuvat aikanaan. Usein verisesti. Siksi diktaattorin sydämessä asuu äärimmäinen pelko rohkeuden tilalla. Diktaattorin urakehitys on tavallisesti lyhyt.
Media on kertonut meille vain osan sotien ja diktaattorien tarinasta. Maailmassa on kymmeniä sotia, joista emme ole kuulleet mitään. Nämä sodat ovat jatkuneet jo ennen Ukrainaa, Gazaa tai Syyriaa jossakin varjossa. Jossakin uutisten harmailla katvealueilla, joista kukaan ei ole erityisen kiinnostunut. Paitsi avustusjärjestöt.
Arkihuolet heitetään, totuus pysyy
On tärkeää, että tiedämme, mitä maailmassa tapahtuu. Voimme heittää arkihuolemme vain, jos tiedämme tosiasiat. Ja taustatiedot. Koskaan aikaisemmin meillä ei ole ollut käytössä niin paljon tietoa, näkemyksiä, väitteitä, salaliittoteorioita ja puhtaita valheita. Valheita eivät esitä vain sosiaalisen median salaliittosankarit, vaan myös valtioiden johtajat.
Vaikka uutisten seuraaminen on tärkeää, meillä on myös oikeus väsyä uutis- ja valhevirran keskellä. Meillä on oikeus etsiä lohtua, iloa ja valoa. Siksi kulttuuri ja taide ovat juuri nyt niin tärkeitä väyliä kohti tulevaisuutta. Kulttuuri ja taide eivät ole pakoa mihinkään, vaan ne tarjoavat välähdyksiä toisesta maailmasta. Sellaisesta maailmasta, jota kannattaa tavoitella. Ja sellaisesta inhimillisyydestä, joka on totta.
Me Tekirissä olemme aina uskoneet brutaaliin totuudellisuuteen. Sitä olemme käyttäneet asiakastyössä ja myös sisäisessä ajattelussamme. Me emme kannusta asiakkaitamme emmekä itseämme väärän tiedon levittämiseen.
Vaadimme itseltämme luottamuksen rakentamista, joka pohjautuu aina tosiasioihin. Mutta työmme pohjautuu myös tunnemaiseman ymmärrykseen. Tunteet ja tosiasiat eivät ole ristiriidassa keskenään: myös tunteet ovat aina totta jokaisen ihmisen sydämessä.
Jouluna tosiasiat ovat aina koetuksella. Joulu on paradoksi: keskelle pimeyttä syntyy valoa, pieni lapsi selviää hengissä Lähi-Idän väkivaltaisessa maailmassa, ja lapsesta odotetaan valon tuojaa ja maailman vapahtajaa. Lapsen vanhemmat tekevät vaarallisen matkan verosyistä keskellä selkkauksia, ja lapsen todellisesta isästä on vain ristiriitaista tietoa. Ennusteet löytyvät vanhoista kirjoituksista, joiden todenperäisyydestä ei ole varmuutta. Diktaattoreista ei kuitenkaan ollut puutetta edes noin 2000 vuotta sitten. Silloin heistä tärkein oli nimeltään Herodes, jonka väitetään Raamatun mukaan surmanneen kaikki alle kaksivuotiaat poikalapset, koska hän pelkäsi Jeesuksen olevan uusi juutalaisten kuningas. Historiankirjoitus ei kuitenkaan varmista tätä kertomusta.
Ja missä Herodes teki näyttävän diktaattorin uransa? No tietenkin Syyriassa.
Joulun sanomaan kuuluu sekin, että kaikki muuttuu edes hetkeksi. Taistelut eivät maailmassa pysähdy joulun takia, eikä tekoäly nukahda edes jouluna. Silti meillä kaikilla on oikeus nukahtaa tai käpertyä peiton alle rakkaiden ihmisten kanssa. Meillä kaikilla on oikeus unelmoida myös rauhallisesta maailmasta, sillä ilman unelmia mikään ei muutu. Ja meillä kaikilla on oikeus sulkea some ja television uutisvirta edes hetkeksi.
On siis hyvä uskoa. Sen varassa voi hypätä tuntemattomaan maailmaan. Ilman uskoa emme olisi olemassa. Ilman uskoa emme tekisi tekoja, joissa ei ole lainkaan järkeä. Tai järkeä on niin paljon, että emme sitä itsekään ymmärrä. Ja tässä usko ei tarkoita uskontoa, vaan uskoa elämään.
Rohkeus on valinta
Me Tekirissä olemme aina kannustaneet asiakkaitamme, omia ihmisiämme ja kumppaneitamme toteuttamaan omat unelmansa. Se ei ole aina helppoa, ja se onnistuu vain yhdessä toisten ihmisten kanssa. Voi olla niinkin, että ne unelmat toteutuvat toisenlaisessa maailmassa. Voi olla, että tätä maailmaa pitää muuttaa. Siihenkin me Tekirissä uskomme.
Jouluna on hyvä olla yhdessä lähimpien kanssa. Mutta joulun ihme on myös solidaarisuus koko maailmaa kohtaan. Joulun valo on tarkoitettu kaikille: eri tavoin uskoville, eri värisille, eri kieltä puhuville ja eri tavalla ajatteleville. On vaikea kuvitella suvaitsevampaa viestiä kuin joulun sanoma: Jeesus ei tullut pelastamaan ja puolustamaan joitakin erityisiä porukoita, vaan hänen vallankumouksellinen puheensa oli tarkoitettu kaikille. Myös niille, jotka eivät uskoneet oikeaoppisesti.
Maailma näyttää suvaitsemattomalta. Ja polarisoituneelta. Ja toisinaan paikkana, joka on täynnä vihaa. Tulevaisuus on kuitenkin toisaalla. Syksyllä näin Amsterdamissa sattumalta ravintolan pitkän pöydän, joka oli täynnä nuoria osaajia samasta työpaikasta. Näitä innokkaita ja iloisia ihmisiä oli ehkä 15, ja kieliä saattoi olla saman verran. Se ei kuitenkaan näyttänyt haittaavan puhetta ja iloa. Se oli hieno kuva Euroopan ja maailman tulevaisuudesta. Näitä pöytiä on onneksi myös Suomessa entistä enemmän. Rohkeus on valinta. Myös jouluna. Se ei ole valinta pelkoa ja ennakkoluuloja vastaan. Myös pelkoa tarvitaan, ja toisinaan rohkeat ihmiset myös pelkäävät eniten.
Rohkeus vaatii askeleen eteenpäin, askeleen tuntemattomaan. Rohkeus vaatii kirkkaat silmät ja lämpimän sydämen ja ojentuneen käden, joka tarttuu tuntemattoman käteen. Rohkeus vaatii myös lämpimiä sanoja ja kiinnostusta toisenlaisiin ihmisiin.
Rohkeus on aina myös jotakin, mitä ei tarvitse katua kuoleman hetkellä. Siksi rohkeus ei kuulu vain nuorille, vaan myös meille, jotka olemme vanhempia. Meidän on syytä näyttää valoa ja ymmärrystä silloinkin, kun meitä nuoremmat näyttävät uupuvan kaiken keskellä.
Yhteistyöllä valoa nyt ja tulevaisuudessa
Kirjoitan tätä sunnuntaisena iltapäivänä Tekirin toimistossa. Pehmeä ja harmaa hämärä on laskeutunut Hakaniemen torille, jossa iloiset Maalaismarkkinat ovat täydessä vauhdissa.
Tänäkin jouluna kiitämme kaikesta asiakkaitamme, jotka ovat arvostaneet työtämme. Olemme päässeet tekemään asiakkaidemme luottamuksen varassa suuria projekteja ja vaativia toimeksiantoja. Työllämme on ollut merkitystä ja arvoa. Uskomme, että olemme yhdessä pystyneet parantamaan maailmaa ja tuomaan valoa pimeyteen. Sitä työtämme jatkamme ensi vuonna ja siitä myös eteenpäin.
Kiitän kaikkia Tekirin työntekijöitä, jotka ovat tehneet tästäkin vuodesta hienon ja ikimuistoisen. Intohimonne auttaa asiakkaitamme ja oikea asenteenne ovat jälleen vieneet Tekirin uudelle tasolle. Toivon teille kaikille rauhallista joulun aikaa, vaikka kriisipuhelimemmekin toki päivystää.
Palaan vanhaan joululauluun, joka tarjosi otsikon tähän tekstiin. Joululaulussa maailma tiivistyy ja kirkastuu:
Syttyi siunattu joulutähti/yöhön maailman raskaaseen/hohde määrätön siitä lähti/viel’ on auvona ihmisten/kun se loistavi lasten teille/päilyy järvet ja kukkii haat/kuusen kirkkahan luona heille/siintää onnelan kaukomaat.
Toivon, että me kaikki löydämme siintävät onnelan kaukomaat. Vaikka juuri tänä jouluna.
Harri Saukkomaa