<< Takaisin

Vaalit ovat vaikuttamisen taitekohta

Vuosi 2019 on todellinen vaalivuosi, jonka keskeisimpänä tapahtumana ovat kevään eduskuntavaalit. Ne ovat sekä puolueiden, äänestäjien että vaikuttajien tärkeimmät ja näkyvimmät vaalit. Kevään eduskuntavaalit ratkaisevat perinteisesti miltä pohjalta hallitusta ryhdytään muodostamaan ja hallitusohjelmaneuvotteluja käymään. 

Hallitusohjelma itsessään toimii keskeisenä Suomen hallitusta ohjaavana dokumenttina, joka määrittää suomalaista politiikka ja politiikanlohkoja vähintäänkin seuraavat neljä vuotta. Siitä syystä myös yritysten kannattaa olla tarkkana ja vaikuttamassa siihen, mitkä kysymykset ovat seuraavan hallituskauden aikana pinnalla.

Joitain seuraavan kauden isoja painopisteitä pystytään tässä vaiheessa jo nimeämään. Yleistäen voisi sanoa talouden vaikuttavan kaikkeen. Sipilän hallitus joutui kautensa aluksi tekemään raskaita sopeutuksia, joista on pikkuhiljaa toivuttu ns. normaaliin päiväjärjestykseen. Nykyisillä oppositiopuolueilla on kuitenkin kova tahto kompensoida tehtyjä leikkauksia nyt, kun talous näyttää paremmalta. Nähtäväksi jää, kuinka paljon ekonomistien kommentit hidastuvasta talouskasvusta tarttuvat poliitikkojen puheisiin tilanteessa, jossa tekisi mieli tehdä nousukauden politiikkaa.  

Keskeisimpiä uudistuksia ensi hallituskaudella tulevat olemaa sosiaaliturvan uudistaminen ja verotuksen kokonaisuudistus. Vaikka sote-uudistus saataisiin maaliin, tulee sen kehittäminen jatkumaan edelleen ensi hallituskaudella. Energia- ja ilmastosektoria on syytä pitää silmällä, sillä eduskunta on sopinut yhteisistä, varsin kunnianhimoisista tavoitteista Suomen ilmastopolitiikalle. 

On hyvä huomioida, että hallitusohjelma on laajempi kokonaisuus kuin kevään vaalikeskusteluissa pinnalla olevat teemat. Takana on ensimmäinen strategisempi hallitusohjelma, jonka tavoitteena on ollut olla strateginen muutosohjelma. Sen tueksi on laadittu yksityiskohtaisempi toimintasuunnitelma. Vaikka on selvää, että strategista hallitusohjelmaa on kehitettävä edelleen esimerkiksi poikkihallinnollisessa toimeenpanossa ja ketteryydessä, on strategisempi ote varmasti lähtökohtana myös seuraaviin hallitusohjelmaneuvotteluihin. Isoja muutoskokonaisuuksia, joiden alla kootaan pienempiä tavoitteita ja toimenpiteitä. Mitä paremmin omat vaikuttamisen tavoitteet pystyy kokoamaan isojen otsikoiden alle, sitä parempi. Yleensä hallitusohjelmien tiiviyteen ja painopisteisiin vaikuttaa myös kuinka yksimielinen ja arvopohjaltaan yhtenäinen hallitus onnistutaan kasaamaan.  

Monet puolueet ovat varsin yksimielisiä tavoitteista, mutta keinot vaihtelevat suuresti. Tämä näkyy jossain määrin pian julkaistavissa puolueiden eduskuntavaaliohjelmissa, jotka ovat julkinen viesti ja tahtotilan ilmaisu äänestäjille. Vaaliohjelmien lisäksi puolueet valmistelevat kiivaasti tarkempia tavoitteita, konkreettisia ehdotuksia ja reunaehtoja hallitusohjelmaneuvotteluja varten. Vaikuttamisen paikka on siis nyt, kun puolueet valmistelevat omia kantojaan.  

Usein ne, jotka tekevät pitkäjänteistä vaikuttamista yli hallituskausien menestyvät parhaiten. Kun uusi hallitus on saanut hallitusohjelma kasaan, kannattaa jokaisen yrityksen perata se läpi oman toimialansa osalta ja arvioida toimenpiteitä kahdesta näkökulmasta: Mihin asioihin on syytä vaikuttaa tämän vaalikauden aikana ja toisaalta, miten vaikuttamista asemoidaan yli hallituskausien.