Synkähkön vitsin mukaan demarit ja keskustalaiset käyvät äänestämässä ennakkoon, koska pelkäävät kuolevansa varsinaiseen vaalipäivään mennessä.
Äänestäjän kuolemanpelko on sikäli perusteltua, että joka vuosi ajasta ikuisuuteen siirtyy noin 50 000 äänioikeutettua. Merkittävä osa heistä on vanhojen valtapuolueiden eli SDP:n, Keskustan ja Kokoomuksen kannattajia. Varttuneet kansalaiset myös äänestävät huomattavan aktiivisesti, mikä voimistaa luonnollisen poistuman vaikutusta kannatukseen.
Vastaavasti joka vuosi lähes saman suuruinen joukko tulee täysi-ikäiseksi ja saa äänioikeuden. Äänestämään heistä tosin ei kovin moni vaivaudu, vuoden 2012 kuntavaaleissa harvempi kuin joka kolmas alle 25-vuotiaista käytti äänioikeuttaan. Se vaaliuurnille lopulta kampeutuva joukko on todennäköisesti koulutettua ja kaupunkilaista. Ehdokasta valitessa mielessä pyörii hyvin erilaiset vaihtoehdot kuin isovanhempien sukupolvella.
Eniten tästä hyötyy Vihreät. Puolue on Suomen mittakaavassa nuori ja sen kannatus on eläkeläisten keskuudessa vaatimatonta, sen sijaan moni ensi kertaa äänestävä valitsee juuri vihreän ehdokkaan.
Suurista puolueista valoisin tilanne vaikuttaa olevan Kokoomuksella. Toisaalta puolueella on paljon ikääntyneitä äänestäjiä, jotka eivät seuraavaa vaalipäivää näe. Samalla puolue on kuitenkin pystynyt houkuttelemaan uusia, nuoria kannattajia. Kokoomus on säilyttänyt vähintään 20 prosentin ääniosuuden kuntavaaleissa vuodesta 1976 alkaen. (Poikkeuksena SDP:n hallitsemat lamavaalit vuonna 1992.)
SDP:n ja Keskustan trendi sen sijaan on ollut alaspäin. Huhtikuun 2017 tulokset ovat molemmille puolueille käytännössä huonoimpia sotien jälkeen.
Yleisimpiä sunnuntai-iltana kuultuja selityksiä vaalien tulokselle olivat esimerkiksi sote-uudistuksen vastustaminen/kannattaminen, protesti hallituksen leikkauspolitiikalle ja pormestarivaali. Unohtamatta tietenkään nousujohteista kampanjaa ja hyvää tunnelmaa kampanjakentillä.
Samaan aikaan taustalla oli tapahtunut yli 200 000 äänestäjän luonnollinen siirtymä sitten viime kuntavaalien. Tästä kukaan ei maininnut sanaakaan – eivät toimittajat, saati poliitikot. Noin vertailun vuoksi esimerkiksi perussuomalaiset sai yhteensä reilut 225 000 ääntä.
Kuntavaalit eivät olleet tässä mikään poikkeus, äänestäjäkunnan uudistumisesta ei puhuta myöskään eduskuntavaaleissa, eurovaaleissa tai presidentinvaaleissa. Toimittajat tuntuvat olevan kykenemättömiä ajattelemaan, tai ainakaan sanomaan ääneen, sitä ilmeisintä syytä kannatuksen trendinomaiselle laskulle: vanhoja äänestäjiä kuolee, eikä uusia tule tilalle. Suomessa tätä on kritisoinut erityisesti tietokirjailija Tommi Uschanov.
Jäämme odottamaan vaalitenttiä, jossa suurten puolueiden puheenjohtajalta kysytään asiasta. ”Sitten viime vaalien äänestäjienne joukosta on poistunut pienen suomalaisen kaupungin verran väkeä. Onko kannatukseenne siis odotettavissa pientä laskua?”